luonto | historia | elinkeinot | liikkuminen | kestävä kehitys | kulttuurimaisema | kieli ja kirjallisuus | koululaisten lehti

 

KALASTUS

 

SILAKKARYSÄT

Raimo Lehtimaa

Kalastajan vuosi alkaa keväällä jäiden lähdettyä. Tällöin lasketaan silakkarysät, joilla pyydetään kutusilakkaa. Taivassalossa tästä pyydyksestä käytetään nimitystä rysy, ja ammattikirjallisuudessa puhutaan usein paunetista.

Koska silakka kutupaikkoja etsiessään liikkuu rantoja pitkin, rysät asetetaan kohtisuoraan rantaviivaan nähden. Kohdatessaan esteen, tässä tapauksessa rysän johtoaidan, silakka lähtee kiertämään estettä syvemmän veden puolelta. Tällöin kuitenkin se joutuu rysän kastelin ja nielun kautta rysän laatikkoon eli perään.

Rysäpaikat ovat erilaisia, joten jokaista paikkaa varten täytyy olla erikokoinen rysä. Kastelin on oltava pohjassa, jotteivät kalat pääse uimaan sen alta. Rysän nimellissyvyys lasketaan juuri kastelin kohdalta. Mittoina käytetään syltää ja kyynärää (1 syltä = 3 kyynärää = 180 cm). Tavallisen rysän syvyys on 4 syltää, 2 kyynärää. Kuuden syllän rysä on paanurysänä suurin mahdollinen.

Koska rysä tavallisimmin kiinnitetään pohjaan paanuilla, sen voi asettaa vain saviseen pohjaan.

Rysä käydään tarkistamassa päivittäin, ja kun siellä huomataan olevan kalaa, se koetaan. Joskus se voi olla tyhjä jopa 2- 3 viikkoa, mutta toisinaan silakkaa voi olla peräti 10 tonnia. Rysä koetaan siten, että asetutaan veneellä laatikon eli perän viereen, ja kala kootaan liinaa eli verkkoa kiristämällä yhteen nurkkaan. Siitä se siirretään haavilla tai kalapumpulla veneeseen.

Silakan kutu on pitkä: se alkaa jäiden lähdettyä veden lämpötilan ollessa +8° ja jatkuu aina heinäkuun alkupuolelle asti. Vaeltamisen silakka alkaa jo hiukan ennen kutemista. Saaristolaiset puhuvat jääkalasta, lehtikalasta ja kutukalasta kutemisajankohdan mukaan siten, että jääkala kutee heti jäittenlähdön aikaan, lehtikala toukokuussa ja kutukala kesä-, heinäkuussa. Saaristolaiset epäilevät tutkijoiden käsitystä, jonka mukaan kyse ei ole geneettisesti erilaisista kalakannoista, vaan siitä, että silakka kutee sitä aikaisemin mitä nälkäisempi se on.

Silakka ei kude kovin rehevässä vedessä. Lahtien rehevöitymisen myötä silakankutupaikat ja siten myös pyynti ovat siirtyneet ulommaksi.

Rysällä voi pyytää muutakin kalaa kuin silakkaa. Ahvenen pyyntiin käytetään joskus suomukalarysää.

 

Lähde: Raimo Lehtimaa - Hanna Nurminen: Saaristolaisen käsikirja. Kokemäki 1996.