luonto | historia | elinkeinot | liikkuminen | kestävä kehitys | kulttuurimaisema | kieli ja kirjallisuus | koululaisten lehti

 

KULTTUURIMAISEMA JA VANHAT RAKENNUKSET

 

RAKENNUSPERINTEEN HOITO JA SUOJELU

Eija Suna

VANHOJEN RAKENNUSTEN KORJAAMINEN

Vanhan niin kuin uudenkin rakennuksen kunnossapidossa on tärkeätä, että välttämättömät hoitotoimenpiteet suoritetaan ajallaan. Se raha mikä huollon laiminlyömisessä säästettään, maksetaan myöhemmin moninkertaisesti korjauskustannuksissa.

Perinteisillä materiaaleilla

Yksinkertaisinta vanhan talon huolto ja korjaus on vanhojen materiaalien avulla. Uusien, uudisrakentamisen tarpeita varten kehitettyjen materiaalien käytössä tulee eteen kysymys uuden ja vanhan yhteensopivuudesta- ei vain esteettisenä vaan myös teknisenä ongelmana. Luonnonmateriaaleja on aina saatavissa tuleviin korjaustoimenpiteisiin, teollisten materiaalien hankkiminen korjausaineeksi käy mahdottomaksi, kun tehtaan tuotantosuunta muuttuu. Esimerkiksi kosteussulun laittaminen vanhaan rakennukseen estää rakenteen perinteisen hengittävyyden ja sen mukana saattaa tulla monenlaisia ongelmia kosteuden tiivistymisen vuoksi. Vaikka teknisiltä ongelmilta vältyttäisiin, vähenee huoneilman terveellisyys kuitenkin merkittävästi.

Suunnittele ja säästä

Kun vanhaa rakennusta ryhdytään korjaamaan, on ennen työn aloittamista perusteellisesti selvitettävä vaurion syy ja korjaustarpeen todellinen laajuus. Ei kannata uusia vanhoja, hyväkuntoisia rakennusosia vain siksi "kun nyt kerran korjataan". Arvokkainta vanhassa rakennuksessa on se, mikä siinä on vanhaa, jokainen uusi osa vähentää talon kulttuurihistoriallista arvoa. Perusteellisen kuntoselvityksen yhteydessä on tarkoituksenmukaista myös valokuvata tai piirtää talo huolellisesti. Olemassaolevan tilanteen tarkka kartoittaminen helpottaa korjaussuunnitelman tekoa ja samalla tallentuu jälkipolville arvokasta tietoa vanhasta talosta.

Vanhojen rakennusten huonetilajakoa pitäisi pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman pitkälle sellaisina kain ne ovat, koska seinän katkaisu heikentää kantavuutta. Uusia oviaukkoja puhkaistaessa ei koskaan pidä katkaista alinta hirttä. Myös liian lähelle nurkkasalvosta tehdyt uudet aukot aiheuttavat helposti seinien painumista.

Uusien ikkuna- ja tauletusaukkojen sekä ovien puhkaiseminen vanhan rakennuksen seiniin on useimmiten todistus vain korjaussuunnitelman heikkoudesta ja väärästä asennoitumisesta. Vanhaan taloon ei ole mahdollista eikä tarkoitaksenmakaistakaan saada sopimaan uudisrakennuksen hnonetilaohjelmaa.

Kun sisätiloissa tehdään korjauksia ei myöskään ole syytä repiä pois esimerkiksi vanhoja tapetteja, vaikka ne olisivatkin tarpeettomia. Vanhat tapetit säilyvät parhaiten paikalleen arkistoituina. Mikäli esimerkiksi vanhoja ovia tai vuorilautoja jostain syystä joudutaan poistamaan, on ne syytä säilyttää.

Korjaa järkevästi

Hirsiseinä itsessään on kantava rakenne, joten perustukseksi riittää periaatteessa se, että nurkissa ja väliseinien salvosten alla on kivet. Jos nämä kivet seisovat vakaasti paikoillaan on tarpeetonta peittää vanhan rakennuksen kivijalkaa betonilla, kuten usein on tehty. Seinäpinnan ulkopuolella oleva ja usein alimman hirsikerran puoliväliin ulottuva uusi betoniperusta muodostaa sadevettä suoraan hirsiseinään johtavan ja kosteutta seinässä säilyttävän, lahoavan pinnan. Usein varsinkin pitkien hirsirakennusten alapohjan tuuletus saattaa jäädä riittämättömäksi, kun vanhan avonaisen perustan tilalle tulee tiivis perusta, johon helposti jätetään liian vähän tuuletusaukkoja. Mikäli täytepohjalattia ei kunnolla tuuletu, saattaa seurauksena olla lattiasieni, joka valloilleen päästyään tuhoaa nopeasti kaikki puurakenteet. Vanhojen ikkunoiden uusiminen on jo monessa tapauksessa ehtinyt osoittautua turhaksi toimenpiteeksi lämmönsäästön suhteen. Tärkeintä ennen minkäänlaiseen ikkunaremonttiin ryhtymistä on selvittää, onko ikkunakarmin ja seinän väli tiivis ja onko ikkunan alapuolisessa hirressä lahovaurioita. Lämpötaloudellisen korjauksen saavutukset eivät voi vastata tarkoitustaan jos korjauskohde on väärä! Vanhanaikaiseen tapaan liimapaperilla tiivistetyn ikkunan lämmöneristyskyky vastaa nykyaikaisten kol milasisten ikkunoiden eristekykyä. Vanhat ikkunat on tehty valikoidusta tiukkasyisestä puusta, jonka kestävyys on huomattavasti parempi kain nykyisten tehdasvalmisteisten ikkunoiden. Lisäksi teollisesti valmistetut uudet ikkunat ovat aina p ienoiltaan kömpelömmät ja ilman vanhojen ikkunoiden profilointeja. Ulkovuorauksen uusimiseen ei niin ikään pidä ryhtyä suin päin. Ei kannata purkaa vanhaa, ehkä vain maalipinnaltaan vaurioitunutta vuorilaudoitusta koko talosta sen takia, että yhden seinän laudoitus on korjauksen tarpeessa. Usein koko seinän laudoituksen uusimisen sijaan riittää pelkkien alareunan lahojen päiden katkaiseminen ja korvaaminen terveellä laudalla. Vuorilaudoitusten korjauksessa on uuden puutavaran pintakäsittelyyn syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska monesti hienosahattukin lauta on niin karkeata ja "karvaista", että se erottuu rumasti vanhasta laudoituksesta. Myös lika kiinnittyy ja näkyy tällaisessa seinässä, varsinkin jos ulkomaali on sävyltään vaaleata.

Ole tarkkana maaleissa

Lohkeilevan maalipinnan syyksi uskotaan usein vuorilaudoituksen ja itse seinänkin lahoutta. Useimmissa tapauksissa syynä kuitenkin on väärä maali. Puuseinää ei pidä maalata muovia sisältävillä maaleilla, koska silloin maali ei päästä ilmankosteudesta seinään kertyvää kosteutta lävitseen, vaan kosteus työntää maalin edeltään. Jälkikäteen muovimaalin tunnistaa juori siitä, että se irtoaa seinäpinnasta suorina liuskoina. Maalia valittaessa on tarkkaan tutustuttava tuoteselosteeseen ja varminta on pyytää selvitys maalin sisältämistä aineista maalia valmistavalta tehtaalta. Aidossa öljymaalissa on sideaineena ainoastaan keitetty pellavaöljy, jonka senkin tulee olla pellavansiemenistä puristettua eikä kemikaalien avulla uutettua. Alkydiöljymaalit eivät koostumukseltaan ja ominaisuuksiltaan vastaa perinteisiä öljymaaleja. Perinteinen öljymaali vanhenee muodostamalla hienon hienon verkoston, josta väripigmentti liituaa pois. Alkydimaali muodostaa selviä kalvostoja, jotka irtoavat hilseillen, joskin pienempinä liuskoina kuin varsinaiset lateksit. Kun perinteisen öljymaalin uudelleenmaalaus on mahdollista teräsharjauksen jälkeen, saattaa lateksin ja alkydimaalilla maalatun seinäpinnan uudelleenmaalaus vaatia jopa kemiallisen puhdistuksen tai koko vuorilaudoituksen uusimisen.

Puuta ei pidä koskaan hiekkapuhaltaa. Painepesurilla seinän voi pestä, mikäli laudoitus ei päästä vettä seinän sisään. Pesun jälkeen seinän kuivuminen on aina varmistettava ennen uudelleenmaalausta sillä mikään maali ei pysy märässsä pinnassa. Nykyään maalatut seinäpinnat ovat monesti vain pesun tarpeessa eikä uusintamaalausta tarvita.

Keittomaali kunniaan

Perinteinen ruis- tai vehnäjauholiisteriin keitetty keittomaali "punamultamaali" on tänäkin päivänä erinomainen maali sellaisille pinnoille, joita ei aikaisemmin ole maalattu muilla maaleilla. Sen uusintamaalaus on erittäin helppoa, koska vanhentuessaan maali rapisee itsestään pois seinästä ja monasti ei uudelleenmaalaus vaadi mitään pohjatöitä. Huokeimmin keittomaalin saa itse valmistamalla, mutta sitä on myös saatavilla valmiina. Useimmat rautakauppojen "punamaalit" eivät kuitenkaan ole keittomaaleja. Selvitä aina maalia ostaessasi, mikä on maalin sideaine. Mikäli se ei selviä maaliastian kyljestä, on syytä epäillä, että kyseessä on "sotku", josta valmistaja tietoisesti ei halua antaa tuotetietoja.

Pihat ja perinteiset kasvit

Pihasuunnitelmat tulivat talonpoikaistaloissa käyttöön yleisemmin 1930luvulta lähtien. Paljon sitä aikaisemmin oli pihapiirissä kuitenkin yksittäisiä perennoita ja pensaita. Vanhojen talojen pihapiirejä kukkapenkkeineen ja pensaineen tulisikin vaalia myös kasvilajistollisesti. Vanhat perinteiset kasvit kuten erilaiset liljat ja ruusut täydentävät hyvin hoidetun vanhan talon harmonista yleisilmettä.

Kysyvä ei tieltä eksy

Mikäli haluatte apua vanhojen rakennusten korjausta suunnitellessanne, voitte ottaa yhteyttä Turun maakuntamuseoon. Museovirasto ja ympäristöministeriö ovat laatineet vanhan rakennaksen korjaajille korjauskortiston, jossa käsitellään niin yksittäisiä rakennusosia kuin materiaalejakin. Vanhojen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja pihapiirien kunnostukseen on nykyään saatavissa erilaisia avustuksia, joista voi tiedustella museovirastosta, Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta ja Turun maakuntamuseosta. Saaristoalueilla on lisäksi haettavissa saariston ympäristönhoitoavustus.

RAKENNUSTEN SUOJELEMINEN LAILLA

Vuoden 1985 heinäkuun ensimmäisenä päivänä tuli voimaan rakennussuojelua koskeva uosi lainsäädäntö, joka sisältää uuden rakennussuojelulain (60/85) sekä lain rakennuslain muuttamisesta (480/85). Rakennussuojelulain ja rakennuslain muutosten ensisijaisena tarkoituksena on liittää rakennuskulttuuri osaksi normaalia kaavoitus- ja rakennustoimintaa, jotta rakennussuojelu ei enää jäisi yllättäväksi ja liian myöhään vireille saatetuksi pyrkimykseksi.

Suojelu kavalla rakennuslain keinoin

Rakennussuojelu painottuu rakennuslain suuntaan. Rakennuslain velvoitteet rakennussuojelun huomioon ottamisesta kaavoituksessa merkitsevät käytännössä, että rakennettu ympäristö ja siihen liittyvät arvot ovat kaavoituksen lähtökohtana. Rakennuslain keinojen käyttämisessä ovat kunnat ratkaisevassa asemassa ja sitä kautta myös kuntalaisilla on mabdollisuus vaikuttaa elinympäristönsa muotoutumiseen seuraamalla kaavoitustilannetta kunnassaan ja olemalla aktiivisia silloin, kun kaavat kunnissa tulevat nähtäviksi.

Rakennussuojelulain käyttö

Varsinainen rakennussuojelulaki erityislakina on vain rakennuslain keinoja täydentävä. Erityislakia sovelletaan kaavoittamattomilla alueilla, mutta sitä voidaan myös soveltaa kaava-alueilla, kun suojelutavoitteita ei rakennuslain keinoin saavuteta. Rakennussuojelulain mukaista suojelua voi rakennuksen omistajan, kunnan, seutukaavaliiton, maakuntaliiton, valtion virkamiehen ja ympäristökeskuksen lisäksi esittää myös rakennuksen sijaintipaikkakunnalla toimiva rekisteröity yhdistys, mitä kautta yksittäiset kuntalaisetkin pääsevät vaikuttamaan kulttuurimaiseman ja rakennusperinnön säilyttämiseen.

Suojelu ja korvaukset

Lain mukaan omistaja on oikeutettu korvauksiin mikäli hän ei suojelumääräysten johdosta voi käyttää rakennusta tavanomaisella tavalla. Koska lainkohdassa käytetään nimenomaan sanaa rakennus eikä esimerkiksi "kiinteistö" tai "alue" on olennaista, miten suojelu vaikuttaa olemassaolevaan rakennukseen ja sen käyttöön. Jos suojelukohteena on esimerkiksi asuinrakennus, jota edelleen voidaan käyttää asumiseen, ei korvausvelvollisautta ole. Epäolennaista tässä yhteydessä on, voitaisiinko kiinteistöä tai aluetta käyttää taloudellisesti tuottavammin purkamalla vanha rakennus ja rakentamalla uusi. Kuitenkin omistaja on oikeutettu korvauksiin mikäli suojelupäätöksessä on rakennuksen omistajalle asetettu rakennuksen arvon säilyttämiseksi toimintavelvoitteita, joiden rasitukset ylittävät rakennuksen normaalin kunnossapidon rasitukset. Korvausvelvollisnus ei luonnollisestikaan koske rakennuslain mukaista kunnossapitovelvollisuaden suorittamista eikä rakennusten tavanomaisesta kunnossapidosta aiheutuvia kustannuksia.