öljy 27 %
ydinvoima 14 %
hiili 10 %
vesivoima 10 %
maakaasu 9 %
tuontisähkö 7 %
turve 6 %
muut kotimaiset 17 %

Energiapolitiikan valtakunnallisiksi tavoitteiksi on asetettu energiansaannin varmuus ja turvallisuus, taloudellisuus ja hyväksyttävyys ympäristön kannalta sekä energia-alan osaamisen, tietotaidon ja teknologian korkea taso. Energiahuollon omavaraisuusasteen nostamista on pidetty tärkeänä.

Fossiiliset polttoaineet

Öljy, hiili, maakaasu ja turve ovat kaikki fossiilisia eli uusiutumattomia energianlähteitä. Uusiutumattomuus tarkoittaa sitä että nämä raakaa-aineet ennemmin tai myöhemmin loppuvat maaperästä.

Öljy on monikäyttöinen energianlähde, mutta sen poraus, kuljetus ja poltto aiheuttavat ympäristöhaittoja. Öljytankkereiden onnettomuudet aiheuttavat suuria tuhoja vesiekosysteemille ja linnustolle. Öljyn poltossa vapautuu ilmaan happamia sateita ja kasvihuoneilmiötä aiheuttavia päästöjä.

Maakaasun käyttö on Suomessa vielä melko vähäistä. Maakaasuputkistoja on Etelä-Suomessa ja puolet Suomen asukkaista asuu paikkakunnilla, joissa käytetään maakaasua. Maakaasu on fossiilisista polttoaineista puhtain ja ympäristöystävällisin. Sitä poltettaessa syntyy hiilidioksidipäästöjä, mutta se ei sisällä raskasmetalleja.

Hiilen käyttö aiheuttaa paljon ympäristöhaittoja. Avolouhosten ympärillä kasvit, eläimet ja pohjavedet kärsivät. Hiilen poltto vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia, rikkidioksidia, typen oksideja, raskasmetalleja, hiilivetyjä ja kiintoainesta. Suomessa hiiltä käytetään sähkön ja kaukolämmön tuotantoon sekä teollisuuden polttoaineena.

Turve on kotimainen polttoaine, jonka käyttö lisääntyy koko ajan. Suomi tuottaa kolmanneksi eniten turvetta maailmassa. Turpeen nosto tuhoaa suoluontoa ja sen kuljettaminen on kallista. Poltossa syntyy nokikaasuja, rikkidioksidia, hiilidioksidia ja typpipäästöjä.

Ydinvoima

Suomessa on neljä ydinvoimalaa, joista ensimmäinen otettiin käyttöön Loviisassa 1977. Ydinvoima perustuu myös uusiutumattomaan luonnonvaraan, uraaniin ja ydinvoima on näin osittain tuontienergiaa. Ydinvoima tuottaa vaarallista radioaktiivista jätettä, jonka hävittäminen on ongelma sillä radioaktiivisuuden poistuminen jätteestä kestää kauan. Ydinvoimalan toimintaan liittyy aina myös onnettomuusriski ja mahdollisen onnettomuuden vaikutukset ovat tuhoisia laajalla alueella ja kestävät kauan.

Vesivoima

Vesivoima on uusiutuva, puhdas ja kotimainen energianlähde. Kaksi kolmasosaa Suomen koskista on jo otettu vesivoiman tuottoon, eikä uusia voimaloita saa enää rakentaa. Vesivoimaa voidaan Suomessa lisätä ainoastaan parantamalla ja uusimalla vanhoja voimaloita tehokkaammaksi. Vesivoiman käyttäminen aiheuttaa haittoja luonnolle.Vesistöt, maisemat ja elinympäristöt muuttuvat patojen ja altaiden rakentamisen myötä.

Tuulienergia

Tuulienergia on puhdas ja uusiutuva energialähde. Suomessa tuulee eniten Lapissa ja rannikkoseudulla. 300 kW:n tuulivoimala tuottaa vuodessa asennuspaikasta riippuen 550-600 MWh, jolla voidaan kokonaan sähköistää noin 30 omakotitaloa ja 500 kW:n voimalalla voidaan sähköistää n. 45 omakotitaloa. Lapissa tuotetaan tällä hetkellä seitsemällä voimalalla 4000 MWh. Koko maassa tuulimyllyjä on 26. Ongelmana on se että tuulen suunta ja voimakkuus vaihtelevat ja että tuulienergiaa voidaan hyödyntää vain tuulen voimakkuuden ollessa 5-25 m/s. Haitat ovat myös maisemallisia.

Bioenergia

Bioenergiaa saadaan puusta, hakkeesta, oljista, lannasta jne. Suomi on yksi maailman johtavista bioenergian käyttäjistä. Bioenergia sopii paikalliseen käyttöön, pieniin kaukolämpökeskuksiin ja asuntojen lämmityskattiloihin ja on siis varteenotettava energianlähde saaristossa. Jos biomassan uusiutumisesta huolehditaan, sitoutuu poltettaessa vapautuva hiilidioksidi yhteyttämisessä takaisin luonnon kiertoon.

Aurinkoenergia

Suomessa aurinkoenergiaa voi hyödyntää parhaiten kesämökeillä, matkailuvaunuissa ja veneissä, pienten aurinkopaneelien avulla. Jo yli 10 000 kesämökkiä käyttää aurinkosähköä.

Energian säästäminen

Energian säästäminen säästää luontoa tuleville sukupolville. Me voimme jokainen osallistua energian säästöön tarkistamalla omia tottumuksiamme kotona ja työpaikalla. Voimme pienilläkin muutoksilla vaikuttaa suuresti energiankulutukseemme. Voimme esim. laskea huoneiden sisälämpötilaa (villapaita vastaa kahta lämpöastetta), suosia suihkua kylvyn sijasta, tuulettaa nopeasti ja tehokkaasti, käyttää loistelamppuja, sammuttaa tarpeettoman valaistuksen, käyttää hyödyksi uunin esi- ja jälkilämpöä, säästää lämmintä vettä jne.

Energiansäästön palvelukeskus MOTIVA ja Suomen Kuntaliitto kannustavat kuntia energiakatselmuksiin. Ministeriö myöntää 50 %:n tuen enrgiakatselmuksen tekoon kunnissa. Katselmusten kustannukset saadaan nopeasti takaisin alentuneina energialaskuina. Keskimääräinen säästöpotentiaali on 10-15 %, mutta säästömahdollisuudet voivat olla jopa 30-50 % nykykulutuksesta.

Täydentävien energiamuoto- jen käyttöönotto uusiin kunnallisiin rakennuksiin.

Kunta järjestää palvelun, josta saa vastauksia energiankäyttöön liittyviin kysymyksiin.

Kulutuksenseurantapalvelu kuntalaisille.

Lisätään aurinkopaneelien määrää.

Vähintään 50 % lämmitys- senergiasta tulee uusiutuvista energialähteistä

Bioenergian käyttö kunnan, yksityisten ja yritysten rakennuksissa.

Energiansäästö ja energian tehokas hyödyntäminen uuden tekniikan avulla.