JÄTTEET / Luonnos saariston kestävän kehityksen ohjelmaksi

JÄTTEET

Kaikissa alueen kunnissa on hyväksytty uudet jätehuoltomääräykset, jotka lain sallimissa rajoissa vaihtelevat kunnittain. Määräykset perustuvat uuteen jätehuoltolakiin, jonka mukaan ensisijaisesti tulee välttää jätteen syntymistä ja toissijaisesti on jätteet hyödynnettävä, mikäli se on mahdollista.

Kestävän kehityksen suurena tavoitteena on minimoida kaatopaikalle menevän jätteen määrä lähes olemattomaksi. Tähän päästään kun kaikki kotitalouksissa, yrityksissä, teollisuudessa, toimistoissa, kaupoissa, ravintoloissa jne. syntyvä jäte lajitellaan ja otetaan takaisin kiertoon uudelleenkäytön, kierrätyksen ja kompostoinnin avulla. Tärkeätä on myös muuttaa kulutustottumuksia kestävämpään suuntaan mm. välttämällä kertakäyttötuotteita ja valitsemalla tuotteita, jotka ovat mahdollisimman vähän pakattuja ja jotka koostuvat kierrätettävistä materiaaleista.

Jätteiden käsittely ja kierrätys tulee järjestää niin, että mahdollisimman vähän energiaa kuluu kuljetuksiin ja käsittelytoimiin.

Ekotiimit

Kotitalouksissa syntyy jätettä keskimäärin n. 200 kg asukasta kohden vuodessa. Määrä vaihtelee vähän kulutustottumusten mukaan. Ekotiimiin osallistuminen kannustaa muiden ekologisesti kestävien tottumusten omaksumisen lisäksi myös jätteiden tuottamista vähentävään elämäntapaan.

Ekotiimit eli ekopiirit toteuttavat ekologisen elämäntavan ohjelmaa toisiaan kannustavien kotitalouksien muodostamassa ryhmässä. Tavoitteina on mm. vähentää energian käyttöä kotitalouksissa ja liikenteessä vähintään 30 %, jätemäärän vähentäminen 75 %:lla ja vedenkäytön vähentäminen kolmanneksella.

Ottamalla hyvin osaa ekotiimiin, tavallinen suomalainen kolmen hengen perhe voi säästää vuodessa esim. seuraavasti:6000 markkaa 900 kg jätettä 2 kuutiometriä kaatopaikkatilaa 10 puuta 1000 kWh sähköä 80 000 litraa vettä 600 litraa bensiiniäsekä välttää50 kg happamoitavia saasteita 10 tonnia hiilidioksidipäästöjä

Lajittelu

Jätteiden lajittelu on tärkeää niiden jatkokäsittelyn ja kierrätyksen kannalta. Lajittelemalla jokainen voi vaikuttaa jätehuoltokulujen alenemiseen. On suositeltavaa että kaikki syntyvät jätteet sekä kotitalouksissa että teollisuudessa lajitellaan ja käytetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen hyödyksi.

Kustavin kunnan alueella jätteiden lajittelu on pakollista. Velkualla jätehuoltomaksut ovat 20 % alhaisempia jos jätteistä on erotettu lasi, paperi, pahvi, ongelmajätteet jne., ja jos talousjäte kompostoidaan. Myös muissa kunnissa on yleensä keräyspisteitä kierrätettävälle paperille, metallille ja lasille, mutta muulle uudelleenkäytettävälle jätteelle esim. tyhjille maitotölkeille ja muoville sopivat keräyspisteet puuttuvat.

Kustavissa kerätään viidessä keräyspisteessä myös paperia ja lasia. Merimaskussa vastaanotetaan hyötyjätettä yhdessä pisteessä. Rymättylässä on kolmessa pisteessä lasin- ja metallinkeräysastiat. Velkualla on yhdessä pisteessä keräysastiat lasille, paperille ja metallille.

Tavoitteena on aloittaa muovin, pahvin ja vaatetavaran talteenotto sekä tehostaa paperin, metallin ja lasin keräystä lisäämällä keräysastioita ja jakamalla selkeitä lajitteluohjeita.

Myös puutavaran ja rakennusmateriaalin lajittelu suoraan rakennus- ja purkukohteilla aloitetaan.

Kierrätys

Lähimmät kierrätyskeskukset ovat Raisiossa ja Uudessakaupungissa. Kierrätyskeskukseen voi viedä tarpeettomiksi käyneitä, mutta vielä käyttökelpoisia tavaroita, kuten huonekaluja, urheiluvälineitä, astioita, kodinkoneita, työkaluja, leluja ym. Vastaavasti keskuksesta voi itse ottaa mukaan sellaista tavaraa, jolla on itselle vielä käyttöä.

Raision kierrätyskeskuksen kaukainen sijainti voi karsia siellä käyviä kuntien asukkaita. Tavoitteena onkin perustaa kuntien yhteinen kierrätyskeskus, jossa käyminen on suhteellisen vaivatonta. Kierrätyskeskuksen yhteyteen voidaan liittää myös puutavaran ja rakennusmateriaalin kierrätyspiste.

Kompostointi

Kaikista jätteistä eloperäisiä on 40 %. Eloperäisten jätteiden parasta kierrätystä on kompostointi. Kompostoinnilla jätteet muutetaan mullaksi ja näin saadaan niissä olevat ravinteet uudelleen kasvien käyttöön.

Kiinteistöjen ja taloyhtiöiden lisäksi myös suurkeittiöiden ja teollisuuden sekä toimistojen ja kauppojen eloperäisen jätteet tulee kompostoida. Yhteisten suurkompostien perustaminen vaatii monien eri tahojen yhteistyötä.

Kouluissa ja päiväkodeissa kompostointi on tärkeä osa ympäristökasvatusta. Tiedon jakaminen ja esim. kompostikurssien pitäminen rohkaisee ihmisiä aloittamaan oman kompostoinnin.

Ongelmajätteet

Ongelmajätteille on kussakin kunnassa järjestetty oma keräyspisteensä tai ne kerätään kerran vuodessa kulkeviin ongelmajätteen keräysautoihin.

Lähteet:
Gershom, D. & Gillman, R. 1994: Ekotiimikirja. Ekologisen elämäntavan toimintaohjelma. GAP Finland r.y.

Lyhyen tähtäimen tavoitteet	Esimerkkejä toimenpiteistä	Vastuutahot
Yhdyskuntajätteen määrä ei saa vuonna 2000 ylittää vuo- den 1994 jätemäärää. Yhdyskuntajätteestä hyödyn- netään 50 % vuoteen 2000 ja 70 % vuoteen 2005 mennessä.	Vähennetään jätteen tuottamista. Jätteiden lajittelu ja kierrä- tykseen palauttaminen kotitalouksissa, teollisuudessa, yrityksissä jne. Rakennusjäte lajitellaan rakennuspaikalla. Puutavaran ja rakennusjät- teen kierrätys järjestetään. Rakennusten purkaminen tehdään huolellisesti jotta mahdollisimman paljon saadaan uudelleenkäyttöön. Kuljetuspakkausten lajittelu ja kierrätys. Keskuskomposti suurkeit- tiöiden, ravintoloiden, toimistojen jne. biojätteille. Puutarhajätteille yhteisiä komposteja. Kunnille yhteinen kierrätys- keskus.	Kunnat, yritykset, teollisuus, kotitaloudet, ympäristötoimen viranhaltija
Vähentää jätehuollon kuljetuk- sia ja kuljetusten ympäristövai- kutuksia.	Yhteisiä keräyspisteitä esim. kauppojen yhteyteen	Kunnat, ympäristötoimen viranhaltija, yritykset
Kaikki kotitaloudet, laitokset ja yritykset lajittelevat ja kier- rättävät. Biojätteet kompostoi- daan.	Ekotiimejä perustetaan joka kuntaan. Jaetaan tietoa kompostoinnista esim. pidetään kompostointi- kursseja. Jätteiden lajitteluohjeita jokaiseen jätepisteeseen. Jätemaksu on riippuvainen jätteiden määrästä ja siitä, onko jätteet lajiteltu. Kuntaan hankitaan lainattava haketin, jolla puutarhajätteet voi hakettaa kompostiin.	Kuntien yhteistyöelin, 4H- yhdistykset, Martat, Maa- ja kotitalousnaiset, luon- nonsuojeluyhdistykset, kuntien jätehuolto- viranomaiset.
Lisätään sekä kuntalaisten että kesäasukkaiden tietoisuutta kertakäyttö- tavaroiden ja runsaasti pakattujen tuotteiden aiheuttamista haitoista.	Jaetaan koteihin, kauppoi- hin ja yrityksiin tietoa eri tuotteiden ympäristövaiku- tuksista. Esitellään esimerkkejä kier- rätettävistä ja ympäristöystä- vällisistä tuotteista.	Kuntien yhteistöelin, koulut, 4H, luonnonsuojelu- yhdistykset, kansalaisopistot
Ongelmajätteiden määrä minimoidaan ja ongelmajätteet toimitetaan niille varattuun paikkaan.	Kylmälaitteiden freonien poisto järjestetään. Ongelmajätteiden vastaan- ottajille järjestetään koulutusta. Lannoitteiden ja torjunta-ai- neiden vaarallisuudesta tiedotetaan.	Kuntien jätehuoltoviranomaiset, maaseutuasiamies
Maatiloilla syntyvää jätettä vähennetään ja kierrätetään	Siirrytään orgaaniseen kateviljelyyn. Lannoitesäkit kerätään.	Viljelijät, tuottajayhdistykset, FARMA, 4H
Pitkän tähtäimen tavoitteet	Esimerkkejä toimenpiteistä
Vain vähäinen määrä jätettä kuljetetaan kaatopaikalle. Tuotteet ja pakkaukset koos- tuvat kierrätettävistä materiaaleista. Turhat pakkaukset ovat poistuneet . Kertakäyttötuotteita käytetään vain välttämättömissä kohteis- sa kuten sairaaloissa. Ympäristölle vaarallisia ja ympäristössä hajoamattomia tuotteita ei käytetä.	kts. "lyhyen tähtäimen tavoitteet"