luonto | historia | elinkeinot | liikkuminen | kestävä kehitys | kulttuurimaisema | kieli ja kirjallisuus | koululaisten lehti

<== Otsikot

Kulttuuri ja tietoyhteiskunta ==>

JOHDANTO

Kestävä kehitys kunnissa

Vuonna 1995 voimaan tulleen uuden kuntalain ensimmäisen pykälän mukaan“ kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.” Kestävä kehitys on kuntalaissa ymmärretty laaja-alaisesti: sillä tarkoitetaan paitsi ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä, myös yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista ja ihmisen henkisesti uudistavaa kehitystä.

Rio de Janeirossa vuonna 1992 järjestetyssä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa tehtiin päätös Agenda 21 eli kestävän kehityksen toimintaohjelmasta. Se on laaja asiakirja keinoista, miten kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Yksi toimintaohjelman luku (28. luku) käsittelee paikallishallinnon asemaa kestävän kehityksen edistämisessä. Tavoitteeksi asetettiin, että kunnat viimeistään vuoden 1996 loppuun mennessä yhteistyössä kuntalaisten, paikallisten yhteisöjen, yritysten ym. kanssa hyväksyvät paikallisen kestävän kehityksen ohjelman.

Paikallisella kestävän kehityksen ohjelmalla etsitään ratkaisuja maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, joihin paikallisella tasolla tehdyt päätökset vaikuttavat. Näitä ongelmia ovat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja oikeudenmukainen resurssien jako.

Saariston oma kestävän kehityksen ohjelma

Jo vuonna 1995 esitettiin Saaristokulttuuriprojektin järjestämässä “Kestävä rakentaminen saaristossa”- seminaarissa, että saariston kestävän kehityksen laatiminen tulisi antaa Saaristokulttuuriprojektin tehtäväksi. Hankkeessa mukana olevat kunnat hyväksyivät ajatuksen, ja asiaa on viety eteenpäin vähän kerrassaan, rajallisten resurssien puitteissa.

Tehtävä on käsitetty kaksiosaiseksi: Tavoitteena on ollut ensinnäkin tiedottamalla ja kampanjoimalla eri yhteistyötahojen kanssa edistää tietoisuutta kestävän kehityken periaatteista sekä edesauttaa kestävän kehityksen periaatteisiin sitoutumista. Konkreettisena tavoitteena on tuottaa yhteisesti hyväksytty kestävän kehityksen ohjelma, jossa on määritelty saariston kestävän kehityksen lyhyen tähtäimen, eli vuoteen 2005 asetetut ja pitkän tähtäimen tavoittet, konkreettisia toimenpiteitä ja vastuutahoja.

Ohjelma koskee kaikkia alueen asukkaita, kuntia, seurakuntia, päiväkoteja, kouluja, kansalais- ja työväenopistoja, kaikkia yhdistyksiä, mukaanlukien maataloustuottaja- ja yrittäjäyhdistykset sekä kalastusseurat samoin kuin yrityksia, myös maatila- ja kalankasvatusyrityksiä. Kaikkien näiden tahojen tulisi olla aktiivisesti mukana sekä luomassa että toteuttamassa ohjelmaa.

Toimenpiteet

Tietoisuuden lisääminen

Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen on arvovalinta. Ohjelmaprosessin yksi tehtävä on lisätä alueen asukkaiden tietoisuutta niistä syistä, joiden takia on perusteltua valita kestävän kehityksen periaatteet kaikkea toimintaa koskevaksi ohjenuoraksi.

Saaristokulttuuriprojekti on alusta alkaen tiedottanut toiminta-alueellaan kestävän kehityksen periaatteista. Se on järjestänyt mm. Kestävä rakentaminen saaristossa- seminaarin (1995), Kuivakäymälä-seminaarin (1995), Saariston tulevaisuus-seminaarin (1996), Kestävän kehityksen messut, joiden yhteydessä myös rehevöitymistä koskevan pienoisseminaarin (1996), Saaristomeri-aiheiset luennot (1997) ja tuonut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Elävä, muuttuva Saaristomeri-näyttelyn Rymättylään (1997). Paikallislehdet ovat tukeneet prosessia kirjoittamalla runsaasti aiheita koskevia lehtiartikkeleita.

Jatkossa tämä tehtävä siirtyy eri organisaatioille kuten kunnille, työväen- ja kansalaisopistoille, kouluille, yhdistyksille jne., sillä projekti päättyy vuoden 1998 alussa.

Sitoutuminen

Kestävän kehityksen ohjelmia voidaan kirjoittaa, mutta niillä ei ole todellista merkitystä, elleivät mahdollisimman monet tahot sitoudu niitä noudattamaan. Sitoutuminen varmistuu mm. niin, että mahdollisimman monet ihmiset ja yhteisöt ovat mukana laatimassa ohjemaa ja suunnittelemassa konkreettisia toimia ohjelman toteuttamiseksi. Syksyllä 1996 perustettiin kaksi hyvinkin laajapohjaista, aluksi säännöllisesti kokoontuvaa paikallista agendaryhmää, joiden toiminta kuitenkin hiipui vuoden 1997 kevääseen mennessä. Syy hiipumiseen ei liene niinkään ollut kiinnostuksen vähyydessä kuin virheellisesti valitussa työskentelymuodossa. Ohjelman laatiminen ilman pohjapaperia koettiin ilmeisesti liian raskaaksi. Nyt käsillä olevan ohjelmaluonnoksen tarkoitus on korjata tehty virhe.

Kesällä 1997 järjestettiin kunnasta kuntaan kestävän kehityksen viestisoutu sekä siihen liittyvä haastekampanja Radio Sadassa. Jokainen osallistuja edusti yhteisöä, joka sitoutui edistämään kestävää kehitystä itse valitsemallaan tavalla.

Kunnasta kuntaan kuljetettiin soutaen myös kuuden kunnan kunnanjohtajien allekirjoittamaa kestävän kehityksen viestiä: “Askaisten, Kustavin, Merimaskun, Rymättylän, Taivassalon ja Velkuan saaristo- ja saaristo-osakunnat noudattavan toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita, jotta myös tulevat sukupolvet saavat elää hyvän elämän saaristossa.” Viesti luovutettiin Varsinais-Suomen liitolle Rymättylässä 24.8.1997.

Prosessin jatkuminen

Saaristokultturiprojektin päätyttyä prosessin jatkuminen ehdotetaan varmistettavaksi seuraavasti: Perustetaan kuntien yhteinen toimielin, jonka tehtävänä on huolehtia prosessin jatkumisesta. Se myös seuraa ohjelman toteutumista ja tekee aloitteita konkreettisiksi toimenpiteiksi. Toimielimessä olisi hyvä olla edustettuina kunnat, elinkeinoelämä ja kolmas sektori. Laajapohjaisuuden ja sitoutumisen varmistamiseksi toimielin järjestää kestävän kehityksen foorumin kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Toimielin huolehtii myös ohjelmapaperin päivittämisestä ainakin kerran vaalikaudessa.

Yhteistyö kuntien, kuntalaisten, yritysten ja yhdistysten välillä luo pohjan kestävälle kehitykselle, jonka ansiosta myös tulevat sukupolvet saavat elää hyvän elämän saaristossa.

Sivun alkuun

käyntiä 22.12.97 alkaen