luonto | historia | elinkeinot | liikkuminen | kestävä kehitys | kulttuurimaisema | kieli ja kirjallisuus | koululaisten lehti

<== Otsikot
<== Energiankäyttö

Elinkeinoelämä ja julkiset hankinnat ==>

LIIKENNE

Liikenne on teollisuusmaissa pahimpia ympäristönpilaajia. Sillä on merkittävä vaikutus niin ihmisten terveyteen, kasvi- ja eläinlajien säilymiseen, maisemaan, rakennettuun ympäristöön kuin myös ilmastonmuutokseen ja otsonikatoon. Energiatuotannon jälkeen merkittävin kasvihuonekaasujen aiheuttaja Suomessa on moottoriliikenne. Liikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on 24 %, kokonaisöljynkulutuksesta 40 % ja kaikesta Suomessa käytetystä energiasta 16 %.

Autoliikenne

Autojen pakokaasupäästöt ovat taajamien suurin ilmansaastuttaja. Auton pakokaasut sisältävät mm.hiilidioksidia, hiilimonoksidia eli häkää, hiilivetyjä ja typen oksideja. Lisäksi auton renkaista ja tiestä irtoaa pölyä. Nämä päästöt vahingoittavat luontoa ja vaarantavat ihmisen terveyden. Liikenne aiheuttaa myös meluhaittoja. Autoilun haittoja ovat lisäksi liikenneverkoston rakentamiseen, öljyn poraamiseen, kuljetukseen, jalostamiseen sekä jakeluun liittyvät saastepäästöt ja ympäristön kuluminen. Autojen katalysaattorit vähentävät toimiessaan pakokaasujen epäpuhtauksia, mutta ne eivät kuitenkaan vähennä kasvihuoneilmiötä kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä.

Auton koko elinkaaren aikana luontoa kuluttaa paitsi sen käyttäminen niin myös sen valmistukseen kuluva huomattava määrä fossiilista energiaa. Lopulta kun autoa ei enää käytetä, siitä tulee jätettä, josta vain osa on kierrätettävää. Osasta tulee ongelmajätettä ja osa on tavallista jätettä.

Kevyt- ja joukkoliikenne

Yksityisautoilun tarvetta voidaan vähentää mm. kehittämällä joukkoliikennettä ja parantamalla kevyen liikenteen asemaa. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun suosiminen johtaa kasvihuone- ja saastepäästöjen pienentymiseen. Ne ovat myös yksityisautoilua edullisempia liikkumismuotoja taajamissa. Liikenneministeriön pyöräilypoliittisen ohjelman mukaan pyöräily voisi korvata jo nyt pienten ja keskikokoisten taajamien henkilöautoliikenteestä 10-20 %. Rakentamalla kattavan ja yhtenäisen pyörätieverkoston ja huolehtimalla pyöräteiden talvikunnossapidosta vähintään yhtä hyvin kuin tavallisten teidenkin, kunta voi tehdä pyöräilystä varteenotettavan vaihtoehdon autoilulle.

Toimiva joukkoliikennejärjestelmä on tasa-arvoisempi ja turvallisempi liikkumismuoto kuin yksityisautoiluun perustuva liikennejärjestelmä. Yksityisautojen onnettomuusmäärät ovat henkilökilometria kohden 2,3 kertaa suuremmat kuin linja-autoilla ja 11 kertaa suuremmat kuin junilla.

Saariston liikenne

Kestävän kehityksen ohjelman kunnat ovat pieniä saaristokuntia, joissa on runsaasti kesäasutusta, joten henkilöautoliikenteen huippu osuu kesän lomakauteen. Mökkiläiset haluavat tulla kesäasunnoilleen henkilöautoilla ja mieluummin suoraan ovelle asti. On vaikea vaikuttaa mökkiläisten asenteisiin ja mukavuudenhaluun. Saarten välillä olevat lautat ja yhteysalukset lisäävät liikennettä, mutta lautat ovat välttämättömiä saariston vakituiselle asutukselle.

Suurin osa saariston ympärivuotisesta liikenteestä koostuu työpaikkaliikenteestä. Monet kuntien asukkaista ovat työssä lähimmissä suurissa kaupungeissa ja käyttävät henkilöautoa työmatkoihin. Joukkoliikenteen käytön tekeminen helpommaksi ja ns. kimppakyydit vähentäisivät työpaikkaliikennettä. Ihmiset ovat kuitenkin yleensä haluttomia käyttämään joukkoliikennettä jos on mahdollista käyttää omaa henkilöautoaan. Siksi onkin tärkeä pohtia, miten ihmiset saataisiin suosimaan ympäristölle ystävällisempää joukkoliikennettä.

 COHCNOxhiuk-
kaset
CH4SO2CO2poltto-
neste
Kustavi81.8713.6231.941.770.590.452 722867
Merimasku87.1514.7731.431.950.640.482 756878
Rymättylä121.9020.9940.982.650.880.643 6871 174
Taivassalo159.2526.1063.393.721.150.925 3751 712
Velkua11.121.903.230.210.080.0529594
Taulukko 2. Tieliikenteen pakokaasupäästöt ja polttonesteen- kulutus [t/a]. (CO) hiilimonoksidi, (HC) hiilivedyt, (Nox) typen oksidit, (CH4) metaani, (SO2) rikkioksidi, (CO2) hiilidioksidi

Lähteet:
LIISA 95. Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmä. Lisätietoja: Kari Mäkelä, VTT, Yhdyskuntatekniikka, PL 1902, 02044 VTT.

Liikenne

Lyhyen tähtäimen tavoitteetEsimerkkejä toimenpiteistäVastuutahot
Vähennetään henkilöautoliikennettäKäytetään kimppakyytejä sekä työssä että harrastuksissa.

Suositaan paikallisia kauppoja kauempana olevien ostoskeskusten sijasta.

Suositaan etätyötä näyttöpäätteen avulla.

Käytetään hyödyksi mahdollisuutta käyttää tietokonetta asioiden hoidossa mm. laskujen maksussa.

Yhdistykset, kuntien yhteistyöelin
Kehitetään joukkoliikennettäVaikutetaan vuorojen ja aikataulujen laatimiseen niin että ne sopivat työaikoihin ja jatkovuoroihin.

Järjestetään kokoukset jne. niin että ne sopivat joukkoliikennevuoroihin.

Yhdistykset, kunnat, liikennöitsijät
Suositaan kevyttä liikennettäKevyen liikenteen väyliä lisätään ja niiden turvallisuutta ja sujuvuutta lisätään mm. talvikunnossa- pidolla.

Työsuhdepolkupyöriä ja -bussilippuja otetaan käyttöön

Kunta, yritykset
Vähennetään kuljetus- liikennettäKäytetään paikallisia tuotteita.

Kehitetään tuotteiden paikallista jalostusta.

Yhdistetään eri kuljetuksia mahdollisuuksien mukaan.

Yritykset, kunta
Vähennetään yleisten kulku- neuvojen päästöjäKäytetään ympäristöystävällistä polttoainetta mm. biodieseliä

Käytetään sähköautoja mm. postinjakelussa.

Vältetään tyhjäkäyntiä.

Kunta, yhdistykset, liikennöitsijät
Pitkän tähtäimen tavoitteet
Suuri osa henkilöliikenteestä käyttää joukkoliikennevälinei- tä tai yhteiskuljetuksia.

Yhteisiä autoja; useampi talous omistaa yhteisen auton.

Sivun alkuun