luonto | historia | elinkeinot | liikkuminen | kestävä kehitys | kulttuurimaisema | kieli ja kirjallisuus | koululaisten lehti

<== Otsikot
<== Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus

Metsät =>

MAATALOUS

 

peltopinta-ala
ha

maatiloja/ 1000 as.

maatilojen lukumäärä

peltoalan osuus %

Taivassalo

3 326

87,49

170

24

Rymättylä

2 503

79,60

151

17

Kustavi

1 417

85,45

94

9

Merimasku

1 169

45,56

58

23

Velkua

250

55,32

13

8

Suomen maapinta-alasta 2,8 milj. hehtaaria eli 8,3 % on maatalousmaata. Maatiloja joilla on vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa, oli vuoden 1993 lopussa 124 000. Niiden keskipeltoala oli 18,5 hehtaaria mukaanlukien kesannot. Maataloustuotanto perustuu pääosin kotieläintalouteen ja peltoalasta 89 % käytetään nurmen, säilörehun ja rehuviljan viljelyyn, karjan laitumina sekä pidetään kesantona. Suomen EU-jäsenyyden myötä viljanviljelyala on kasvanut noin kahdeksan ja nurmikasvien 15 prosenttia. Saaristossa ei juurikaan ole enää karjatiloja vaan maatalous painottuu viljan ja vihanneskasvien tuotantoon.

Maatalous on typpioksiduulien suurin ja metaanipäästöjen toiseksi suurin aiheuttaja. Typpioksiduulipäästöt syntyvät väkilannoituksesta ja karjan lannasta. Metaania vapautuu ilmaan märehtivien kotieläinten ruuansulatuksesta ja karjan lietelannasta. Keinolannoitteisiin perustuva maanviljely aiheuttaa epäsuorasti myös huomattavia hiilidioksidipäästöjä, sillä keinolannoitteiden valmistamiseen kuluu lähes puolet peltoviljelyn energiapanoksesta. Maatalous on myös suurin vesistöjä rehevöittävien typpi- ja fosforipäästöjen aiheuttaja.

Maatalouden ympäristötuet

Maatalouden ympäristötuen tavoitteena on pienentää ympäristöön, erityisesti pinta- ja
pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvaa ravinne- ym. kuormitusta. Tavoitteena on myös vähentää torjunta-aineista aiheutuvia, ympäristöön tai ihmisiin kohdistuvia haittoja, huolehtia luonnon monimuotoisuudesta sekä hoitaa maaseutumaisemaa.

Perustuki edellyttää tiettyjen ympäristönhoitotoimenpiteiden toteuttamista tilalla:

  1. Tilalle laaditaan ympäristönhoito-ohjelma.
  2. Lannoitteita käytetään ohjeiden mukaisesti.
  3. Lanta varastoidaan hyväksyttävällä tavalla, eikä sitä saa levittää routaantuneeseen tai lumipeitteiseen maahan.
  4. Valtaojien varrelle jätetään suojakaistat ja muiden vesistöjen ja talousvesikaivojen ympärille perustetaan suojakaistat.
  5. A- ja B- tukialueilla 30 % pelloista pidetään talvikauden ajan kasvipeitteisinä tai kevennetysti muokattuna.
  6. Viljelymaisemaa hoidetaan ja sen luonnon monimuotoisuutta pidetään yllä.
  7. Torjunta-aineiden käyttöä tarkennetaan.

Erityistukeen oikeuttavia toimenpiteitä ovat maiseman kehittäminen ja hoito, luonnon monimuotoisuuden edistäminen tai perinnebiotooppien hoito

Saaristossa maatalouden ympäristötukia on haettu vaihtelevasti. Jotkin kunnat kuten Merimasku , jossa 89 % tiloista on hakenut ympäristötukea, ovat halukkaita vähentämään ravinteiden päästöjä. Joissakin muissa kunnissa sen sijaan ei olla kovin kiinnostuneita ympäristötuesta.

Luonnonmukainen maatalous

Luonnonmukainen maatalous on ylivoimainen vaihtoehto ruuan tuotannosta aiheutuvien ympristöongelmien ratkaisemisessa. Luomuviljely on omavaraista ja tasapainoista maataloutta. Suomessa luomutuotanto on lisääntynyt voimakkaasti. Voimassa olevia siirtymäkauden sopimuksia ja jo tuotannossa olevaa luomualaa on noin 100 000 hehtaaria 4000 tilalla.

Kestävän kasvituotannon perustana pellolla on maan rakenteesta ja viljavuudesta huolehtiminen sekä monipuolinen kasvilajisto. Maan kasvukuntoa ylläpidetään pääosin eloperäisten lannoitteiden avulla. Viljely järjestetään niin että se itsessään ehkäisee rikkakasveja ja tuholaisia. Keinolannoitteita ja synteettisiä torjunta-aineita ei käytetä lainkaan.

Luomusta saadaan usein pienempi sato, mutta vastaavasti sen tuotantokustannukset ovat pienemmät kuin tavanomaisessa tuotannossa, minkä lisäksi luomutuki parantaa kannattavuutta.

Maatalous

Lyhyen tähtäimen tavoitteetEsimerkkejä toimenpiteistäVastuutahot
Lisätään luomutuotannon määrää.Käynnistetään tuki- ja neuvontakampanjan luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymiseksi. Maataloussihteeri, tuottajayhdistykset, 4H, FARMA
Vähennetään maatalouden ravinnepäästöjä vesistöihin.Katso kappaletta "Vesistöt". Maataloussihteeri, maatilat, tuottajayhdistykset, FARMA
Ekologisesti viljeltyjä ja paikallisesti jalostettuja tuotteita on hyvin saatavilla kaupoissa.Tuottajat, tuottajarenkaat, kaupat
Suositaan sellaisia viljelymene- telmiä, joissa torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttö lakkaa.Jaetaan tietoa viljely- tekniikoista ja viljelykokeiden tuloksista.

Rohkaistaan hakemaan maatalouden ympäristötukea.

Maataloussihteeri, maataloustuottajat, FARMA
Kunnan järjestämässä ruokailussa suositaan raaka-aineiden hankkimista paikallisilta luomutuottajilta.Kunnat
Käytetään maatalouskoneissa biopolttoaineita ja kasvipohjaisia öljyjä.Helpotetaan biopolttoaineiden ja kasvipohjaisten öljyjen saantia .Tuottajat ja tuottajarenkaat
Suojellaan luonnon monimuotoisuutta.Katso kappaletta "Luonnon monimuotoisuus
Pitkän tähtäimen tavoitteet
Puolet maataloustuotannosta perustuu luonnonmukaisiin menetelmiin.

Ravinnepäästöt pelloilta ovat hyvin vähäiset.

Sivun alkuun