luonto | historia | elinkeinot | liikkuminen | kestävä kehitys | kulttuurimaisema | kieli ja kirjallisuus | koululaisten lehti
| VEDEN KULUTUS JA POHJAVEDET Suomen vesivarat ovat runsaat. Pintavettä riittäisi käytettäväksi jokaiselle suomalaiselle noin 60 m3 vuorokaudessa.Pohjavettä käytetään nykyisin noin 0,6 milj. m3 vuorokaudessa. Teollisuus ja maatalous käyttävät merkittävästi sekä pohja-että pintavettä. Ihminen käyttää vettä juomiseen noin 2 litraa vuorokaudessa ja muihin kotitaloustoimintoihin 150-200 litraa vuorokaudessa. Veden kulutus on pienentynyt viime vuosikymmeninä kotitalouksissa ja teollisuudessa vettä säästävän teknologian käyttöönoton, taloudellisen ohjauksen, valistuksen ja vesijohtojen saneerauksen ansiosta. Veden kokonaiskulutukseksi Suomessa arvioidaan 1 milj. m3 vuorokaudessa. Talousvesi Hyvä talousvesi on paitsi terveydelle vaaratonta, myös hyvänmakuista, kirkasta ja väritöntä. Yhdyskuntien vesilaitosten raakavedestä 44 % on pintavettä ja 56 % pohja- tai tekopohjavettä. Eniten terveysriskejä esiintyy yksittäistalouksien omissa kaivoissa sekä pienillä vesilaitoksilla. Saaristokunnissa etenkin haja-asutusalueilla ja kesämökeillä yleisin talousveden lähde on oma kaivo. Pintavesien vaikutus kaivoveden laatuun on jokseenkin yleistä, mutta kaivojen saastuminen maahan johdettujen jätevesien johdosta harvinaista. Vesilaitosten talousveden laatua valvotaan lakisääteisesti. Valvontavelvoite ulottuu myös yksityisiin kaivoihin silloin, kun on syytä epäillä terveyshaittoja. Lähes kaikki talousveden laatuongelmat Suomessa liittyvät luonnonolosuhteisiimme: maa-ja kallioperän ominaisuuksiin. Orgaaninen aines on pintavesien laatuongelmien pääasiallinen syy. Veden happamoitumista esiintyy matalissa kaivoissa, joihin pääsee pintavettä. Teiden suolaus lisää pohjavesien pilaantumisriskiä. Myös kaivoveden korkeat radon-, arseeni- ja fluoridipitoisuudet aiheuttavat ongelmia joillakin alueilla. Yksittäinen ihminen pystyy edistämään kestävää kehitystä vähentämällä veden kulutusta. Puutarhan voi kastella sadevedellä tehokkaiden sadevedenkerääjien avulla, wc:n huuhteluun käytettyä vesimäärää voi pienentää mm. laittamalla täyden pullon vesisäiliöön, asentamalla kuivakäymälän, käymällä kylvyn sijasta suihkussa, huuhtelemalla astiat seisovassa vedessä juoksevan veden sijasta jne. |
Veden kulutus ja pohjavedet
| Lyhyen tähtäimen tavoitteet | Esimerkkejä toimenpiteistä | Vastuutahot |
| Laaditaan pohjavesialueille
suojelusuunnitelmat. | Kunnan ympäristö-
viranhaltija | |
| Maa-ainesten otto ei vahingoita pohjavettä. | Uusissa maa-ainesten
ottoluvissa on
huomioitava pohjaveden
tarkkailuvelvoite. Maa-ainesten kotitarveottoakaan ei saa ulottaa pohjaveden pintaan asti. Maa-ainesten ottoa valvotaan entistä paremmin. | Kunnan
rakennustarkastaja |
| Kemikalien käytön vähentäminen. | Ei hankita tarpeetonta. Korjataan vanhoja tavaroita ja rakennuksia mieluummin kuin ostetaan uusia. Luovutaan kertakäyttötuotteiden käytöstä. | Kunta |
| Pitkän tähtäimen tavoitteet | Esimerkkejä toimenpiteistä | Vastuutahot |
| Hyvä paikallisesti tuotettujen ekologisten tuotteiden saatavuus. | Kunta markkinoi
yrityksille ympäristöä
säästävää
yritystoimintaa. Kunta asettaa normeja jotka yrityksen on täytettävä, mikäli pyrkii kunnan alueelle. | Kunta |