luonto | historia | elinkeinot | liikkuminen | kestävä kehitys | kulttuurimaisema | kieli ja kirjallisuus | koululaisten lehti

<== Otsikot
<== Elinkeinoelämä ja julkiset hankinnat

Ympäristökasvatus ja -valistus ==>

KESTÄVÄ RAKENTAMINEN

Saariston maisema on ainutlaatuisessa kauneudessaan kovin herkkä vaurioitumaan huonosti suunnitellusta rakentamisesta. Maisemallisesti avoimet ja kulutukselle herkät kuivat jäkäläiset kalliomänniköt eivät hyvin siedä minkäänlaista rakentamista. Saariston kirkonkylien kultturimaisemat ovat vuosisatojen varrella rakentuneet kauniisti ja tasapainoisesti paikalliseen maisemaan sopeutuviksi. Ongelmia on syntynyt viimeaikaisten modernien rakennushankkeiden esim. teiden ja siltojen ja ennenkaikkea nykyajan mukavuuksien mm. vesihuollon vaikutuksista luontoon ja maisemakuvaan. Saariston maisemakuva on mittakaavaltaan pienimuotoinen ja siten tavallistakin helpommin vaurioituva. Ongelmia ovat aiheuttaneet myös nykyajan rakennustekniikka ja rakennusmateriaalit, jotka pahimmillaan saavat aikaan kosteus- ja homevaurioita.

Yleiskaavoitus

Osayleiskaavan uusiminen saariston kirkonkylissä voi tulla välttämättömäksi kun uusi rakentaminen aiheuttaa ongelmia ja vahingoittaa perinteistä tasapainoista kulttuurimaisemaa. Osayleiskaavan laatimisessa tulee ottaa huomioon maastonmuodot ja maaperä, kallioperä, vesi- ja ilmasto-olot, kasvillisuus, kylärakenteen kehitys, maanomistusolot ja palvelut. Lisäksi tulee tehdä maisema- ja miljööanalyysi sekä synteesi luonnon- ja miljöötekijöistä.

Rantarakentaminen

Suomen rannat ovat tiheään rakennettuja. Mannerrannat ja saaret joille on tie tai tiheä lauttayhteys sulkeutuneisuus on 42,1 %. Avonaisessa saaristossa jo yli 10 % sulkeutuneisuusaste muuttaa merkittävästi maisemaa.

Suomi on aikaisemmin ollut ainoa Euroopan maa, jossa rannoille rakentamista ei ollut rajoitettu suojavyöhykkeillä tai tiukoilla kaavamääräyksillä. Noin 80 % rantarakentamisesta on toteutunut ilman varsinaista maankäytönsuunnittelua. Tähän on tullut muutos vuoden 1997 alussa, jolloin tuli voimaan uusi pykälä rakennuslakiin. Tämän pykälän mukaan meren tai vesistön rantavyöhykkeelle ei saa ilman vahvistettua kaavaa rakentaa uudisrakennusta. Tämä tarkoittaa käytännössä poikkeusluvan hakemista Ympäristökeskukselta jokaiseen rakennushankkeeseen kaavoittamattomille alueille.

Yleisesti ottaen rantakaavakäytäntö ei ole vastannut tavoitettaan. Suunnitelmat tulisi tehdä asiantuntevasti luontosuhteet, maisemakuva ja kulttuurihistoria huomioon ottaen. Hyvään tulokseen päästään varmimmin käyttämällä ammattitaitoisia suunnittelijoita.

Rantakaavan suunnitteluvaiheessa on aina tahtävä alueelta kattava luonnonolojen selvitys ja kasvillisuuden kartoitus, jotta rakentaminen voidaan suunnata pois herkiltä alueilta.

Ekologinen kestävyys ja terveellisyys rakentamisessa

Rakennuslain yksi tavoite on edistää kestävää kehitystä. Tämä tarkoittaa, että on otettava huomioon rakentamisen moniulotteiset ympäristövaikutukset, rakennusten ja rakennusosien elinkaari, pyrittävä luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön sekä tähdättävä terveelliseen ja turvalliseen rakennettuun ympäristöön.

Rakennusten sijoittamisessa on meneteltävä siten, että
  • luonnonmaisemia ei tarpeettomasti pilata (perinteinen rakennusten sijoittuminen)
  • luonnontekijöitä ja -toimintoja ei pilata (esim. pohjavettä, kalliota)
  • käytetään hyväksi ja pyritään muovaamaan edullinen pienilmasto, vältetään epäedullisia ilmastokohtia ja pienilmaston huonontamista (lämmin rinne, kasvillisuuden huomioiminen)
  • syntyy mahdollisimman vähän liikennettä ja moottorimelua
  • epäterveellisille alueille ei rakenneta (esim. radon-pitoiset alueet)

Rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan siten, että

  • niiden käyttöikä on mahdollisimman pitkä (hirsirunkoisten rakennusten ikä voi olla satoja vuosia)
  • ne ovat muunneltavissa tarpeen mukaan (esim. käyttötarkoitus, huone- tai huoneistojaotus)
  • rakennetaan sekä teknisesti ja esteettisesti niin hyvää, että se kelpaa vielä tulevillekin sukupolville
  • rakenteet suojataan ulkopuolelta ja sisäilmasta tulevalta kosteudelta (räystäät ovat riittävän pitkät, valumavesiä ei päästetä perustuksiin, kerrosrakenteissa huolehditaan rakenteiden tuulettumisesta, märkätilat rakennetaan erityisellä huolella)
  • sekä rakentaminen että rakennusten käyttö kuluttavat mahdollisimman vähän uusiutumatonta energiaa (polttoaineena pääasiassa kotimaista puuta)
  • materiaalien valinta siten, että omatoiminenkin rakentaminen on mahdollista ja että purettaessa ne on helppo lajitella ja kierrättää.

Rakennusmateriaalien valinnassa pyritään siihen, että

  • käytetään mieluummin uusiutuvia kuin uusiutumattomia luonnonvaroja
  • ne ovat kotimaisia
  • tuotannossa ja kuljetuksessa kuluu mahdollisimman vähän energiaa
  • materiaalien tuottamisessa syntyy mahdollisimman vähän jätteitä ja haitallisia päästöjä
  • ei käytetä myrkyllisiä ja allergiaa aiheuttavia aineita
  • uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat mahdollisia, ne eivät muodosta ongelmajätteitä
  • ne ovat kestäviä, pitkäikäisiä ja korjattavia

Rakennusmateriaalien ekologisuusjärjestyksenä voidaan pitää: puu, kivi, savi, tiili, betoni, metalli, muovi.

Lähteet:
Kestävä rakentaminen saaristossa. Seminaari Kustavissa 10.-11.- elokuuta 1995. Saaristokulttuuriprojekti.

Kestävä rakentaminen

Lyhyen tähtäimen tavoitteetEsimerkkejä toimenpiteistäVastuutahot
Rantarakentamista rajoitetaanAsiantuntevasti laaditut rantakaavat kaikkiin kuntiin.

Luontoselvitykset kaavoja varten.

Kannustetaan rannanomistajia säilyttämään rannat rakentamattomina

Kunnat, rakennustoimesta vastaavat viranomaiset
Säilytetään perinteinen kulttuurimaisemaKorjataan vanhoja rakennuksia.

Uudisrakentaminen sopeute-
taan maisemaan suosimalla perinteisiä rakennuspaikkoja, -tyylejä ja puutarhakasveja.

Tiet rakennetaan vanhoja tieuria hyödyntäen, maisemaa mukaillen.

Satama- silta- yms. rakennelmissa otetaan huomioon perinteiset rakentamistavat ja maiseman mittakaava.

Maa-ainesten otto minimoi-
daan ja lupia myönnetään vain poikkeuksellisesti.

Kunnan kaavoitus- ja rakennusviranomaiset, yhdistykset, FARMA
Kemikalien käytön vähentäminenLuonnolle ja ihmisille vahingollisten tuotteiden välttäminen.

Tietoa sekä kauppoihin että ihmisille.

Kauppiaat, yhdistykset
Pitkän tähtäimen tavoitteetEsimerkkejä toimenpiteistä Vastuutahot
Vähennetään rakentamiseen käytettäviä resurssejaMieluummin korjataan van-
haa kuin rakennetaan uutta.

Käytetään perinteisiä kestä-
viä ja luonnonmukaisia materiaaleja.

Suositaan paikallisia tuotteita ja työvoimaa.

Kierrätetään rakennusmateriaaleja.

Kunnan rakennusviranomaiset, yhdistykset, jätehuoltoviranomaiset, yritykset
Rakennetaan kestäviä uudisra-
kennuksia
Jaetaan tietoa kestävistä, ekologisista ja terveellisistä rakennusmateriaaleista.

Helpotetaan kestävien materiaalien saamista paikallistasolla.

Kansalaisopistot, kunnan rakennusviranomaiset, yhdistykset, FARMA, yritykset

Sivun alkuun