luonto | historia | elinkeinot | liikkuminen | kestävä kehitys | kulttuurimaisema | kieli ja kirjallisuus | koululaisten lehti

<== Otsikot
<== Johdanto

Yhteisöllisyys ja kansalaisvaikuttaminen ==>

KULTTUURI JA TIETOYHTEISKUNTA

Kulttuuri-identiteetti

Vakituinen asutus saaristossa syntyi jo esihistoriallisen ajan lopulla. Saarten asutus laajeni keskiajan kuluessa, kun viljelykelpoisia savikoita vapautui merestä. Saaristoalueiden väkiluku oli suurimmillaan tämän vuosisadan alkupuolella. Väkiluku alkoi vähentyä saaristossa jo 1920-luvulta lähtien ja viimeisten sotien jälkeen poismuutto saaristosta oli jo hyvinkin voimakasta. Nykyisin saaristoon muuttaa taas enemmän ihmisiä kuin sieltä lähtee.

Saaristokulttuurille on ollut tyypillistä se, että ihmisten toimeentulo on koostunut monesta pienestä tulonlähteestä. Sisäsaaristossa on maanviljely ja kalastus yhdistetty niin, että kalastus on leimannut tiettyjä kuukausia, maanviljelys toisia ja muina aikoina on saatettu harjoittaa jotain muuta elinkeinoa. Näin talouden pohja on levännyt vankemmalla perustalla, kun huono kalastusvuosi on pystytty kompensoimaan hyvällä viljavuodella ja toisin päin.

Saaristosta on kautta vuosisatojen ollut vilkkaat yhteydet eri puolille Itämerta ja Eurooppaa. Näin monet Suomeen tulleet kulttuuriset uudennokset ovat saapuneet tänne ensimmäisenä.

Saariston kulttuuri on siis vanhaa perua. Monet ikivanhat kulttuuri-ilmiöt ovat säilyneet kautta vuosisatojen, mutta aivan viime vuosikymmenien aikana niistä on tullut uhanalaisia.

Vahva omaleimainen kulttuuri-identiteetti on parhaimmillaan henkinen ja sosiaalinen voimavara ja jopa taloudellinen menestystekijä. Oikein ymmärrettynä vahva kulttuuri-identiteetti ei merkitse muiden kulttuurien väheksymistä vaan parhaimmillaan luo perustan myös suvaitsevaisuudelle ja muiden kulttuurien arvostamiselle. Paikallisen perinteen ja historian tuntemus ei merkitse katseen kääntämistä taaksepäin, vaan turvallista jatkuvuutta ja voimavaroja ja viisautta nykypäivää ja tulevaisuutta varten. Kulttuurisesti kestävässä yhteisössä ihmiset tuntevat juurensa ja perinteensä, jolle perustavat oman kulttuuri-identiteettinsä. Myös saaristoon muuttavilla ihmisillä on oikeus tuntea saaristo kotiseudukseen.

Kulttuurimaisema on paikalliskulttuurin ja kulttuurihistorian kuvakirja, joka kertoo ihmisen toimista vuosisatojen kuluessa. Omaleimainen kulttuurimaisema on samalla keskeinen identiteetti- ja viihtyvyystekijä. Kulttuurisesti kestävässä yhteisössä hyväksytään ihmisen muovaaman ympäristön kerroksisuus, jossa saavat näkyä sukupolvien työn jäljet, oli sitten kysymys rakennuksista tai kylä- tai peltomaisemasta.

Kulttuurimatkailu

Matkailun sanotaan olevan nykyisin nopeimmin kehittyvä teollisudenala, ja sen talousvaikutuksista pyritään hyötymään kaikialla. Kulttuurimatkailu, jonka yhtenä perustana on paikalliskulttuurin tuotteistaminen elämysten tuottamiseksi matkailijoille, on yhä yleisempää. Tällöin on vaarana, että paikalliskulttuuri ja perinne esineellistetään palvelemaan yksinomaan taloudellisia tavoitteita, ja sen merkitys paiakallisyhteisön ylläpitäjänä katoaa. Tällöin se myös nopeasti menettää aitoutensa. Kulttuurisesti kestävällä perustalla oleva matkailu ottaa huomioon paikallisväestön tarpeet ja kunnioittaa paikalliskulttuuria paikallisyhteisön elinvoiman perustana ja henkisenä pääomana.

Kulttuurinen tasa-arvoisuus

Kulttuurisesti tasa-arvoisessa yhteisössä kaikilla on iästä, asuinapaikasta tai varallisuudesta riippumatta mahdollisuus henkiseen kasvuun ja itsensä kehittämiseen. Kulttuurinen tasa-arvoisuus merkitsee kahta asiaa. Toisaalta se merkitsee sitä, että kansalaisilla on mahdollisuus osallistua kulttuuritilaisuuksiin, kuten käydä teatterissa, konserteissa ja taidenäyttelyissä. Toisaalta kulttuurinen tasa-arvoisuus merkitsee mahdollisuutta itse tuottaa kulttuuria esimerkiksi kudontapiireissä, kuoroissa tai harrastajateatteriryhmissä.

Jokaisessa saaristokunnassa on kirjasto, joiden merkitys kulttuurisen tasa-arvon toteutumisessa on keskeinen. Itse liikkumaan kykenevällä aikuisväestöllä on saaristokunnissa mahdollisuus sekä osallistua korkeatasoisiin kulttuuritapahtumiin esimerkiksi lähikaupungeissa että käyttää yhdistysten tai kansalaisopistojen tarjoamia mahdollisuuksia omaehtoiseen kulttuuritoimintaan. Heikommassa asemassa ovat varsinkin alle kouluikäiset lapset ja vanhukset. Lasten osalta taiteen perusopetuksen järjestäminen on varteenotettava keino kulttuurisen tasa- arvoisuuden lisäämiseksi.

Tietoyhteiskunta

Yhteiskunnan muutosvauhti kiihtyy. Elämänikäinen oppiminen on keskeinen käsite muutoksen yhteiskunnassa, jossa selviytyminen vaatii joustavuutta sopeutua yhä uusiin muutoksiin. Myös saariston asukkailla on oltava mahdollisuus elämänikäiseen oppimiseen. Valmiudet tähän luodaan jo esikoulussa ja ala-asteilla, mutta myös yläasteen ja keskiasteen oppilaitoksten ja työväen- ja kansalaisopistojen sekä aikuiskoulutuskeskusten merkitys on keskeinen.

Suomi on julkisen vallan luotsaamana siirtymässä vauhdilla tietoyhteiskuntaan. Tietoyhteiskunnassa on vahvoilla se, joka osaa etsiä, seuloa ja käyttää tietoa sekä itsensä kehittämiseen että tuotannon tekijänä. Tietoyhteiskunnan on arveltu tuovan mukanaan uusia syrjäytymisen muotoja: kansalaiset jakautuvat kahteen eriarvoiseen ryhmään sen mukaan, kenellä on tietoa ja kenellä ei. Tietoyhteiskuntaan siirryttäessä on oppilaitoksilla keskeinen merkitys tasa- arvoisen ja kestävän kehityksen takaamiseksi. Myös kirjastot joutuvat ottamaan aiemman "sivistystehtävänsä" rinnalle sähköisiin yhteyksiin ja uuteen tietotaitoon perustuvien tietopalvelujen tuottajan roolin.

Kulttuuri ja tietoyhteiskunta

Lyhyen tähtäimen tavoitteetEsimerkkejä toimenpiteistäVastuutahot
Vahva paikallinen kulttuuri-identiteetti.Historiaa ja perinnettä koskevan tiedon lisääminen.

Perinteisten taitojen ylläpitäminen.

Matkailua kehitetään kulttuuriperintöä kunnioittaen.

Kulttuurimaisemasta huolehtiminen

Kotiseutuyhdistykset, paikallismuseot, kulttuuritoimi, koulut, kansalais- ja työväenopistot, seurakunnat, kunnat, yritykset
Kulttuurinen tasa-arvoisuus

 

Matkoja kaupunkeihin, kulttuuritilaisuuksiin, erityisesti lapsille ja vanhusväestölle.

Tuotetaan korkeatasoisia esityksiä ja näyttelyitä lähelle kuntalaisia

Vireä harrastustoiminta.

Ajantasaiset ja monipuoliset kirjastokokoelmat ja kaukolainapalvelut.

Kulttuuri- ja sosiaalitoimi, päiväkodit, koulut, opistot, yhdistykset, kunnat
Saaristokunnat ovat kärkijoukossa tietoyhteiskuntaan siirryttäessä Hyvä tekninen varustetaso kaikkien ulottuvilla kouluissa ja kirjastoissa.

Osaamisen lisääminen.

Kirjastoista kehitetään tietopalvelukeskuksia.

Tietotyötä suositaan.

Kunnat, koulut ja muut oppilaitokset, yhdistykset, kuntien elinkeinotoimi, kehittämiskeskukset

Sivun alkuun

käyntiä 22.12.97 alkaen