luonto | historia | elinkeinot | liikkuminen | kestävä kehitys | kulttuurimaisema | kieli ja kirjallisuus | koululaisten lehti

<== Otsikot
<== Kulutustottumukset

Veden kulutus ja pohjavedet ==>

VESISTÖT

Saaristomeressä on ainakin 1960-luvulta lähtien tapahtunut laaja-alaista biologisen tuotannon kasvua ja rehevöitymistä. Tästä on haittaa sekä kalastukselle että vesien virkistyskäytölle rantojen levääntymisen, vesikasvillisuuden lisääntymisen, veden samenemisen ja kalanpyydysten limoittumisen takia. Typpi ja fosfori ovat kasvien tarvitsemat pääravinteet ja ne ovat pääasialliset vesistön rehevöitymisen aiheuttajat.

Ravinnekuormitusta Saaristomereen aiheuttavat kalankasvatus, maatalouden harjoittamisesta ja haja-asutuksesta aiheutuva hajakuormitus, jätevedet ja taustakuormitus.

Kalankasvatus

Kalankasvatus alkoi saaristomerellä 1970-luvun alussa ja siitä on muodostunut merkittävä elinkeino etenkin Kustavissa ja Rymättylässä. Jo 1980-luvulla kalankasvatuksesta aiheutuvasta ravinnekuormituksesta tuli merkittävä vesien tilaa paikallisesti tai alueellisesti muuttava tekijä muuten kuormittamattomilla alueilla. Kalankasvatuksen fosforipäästöt ovat lähes kaksinkertaisia jätevesien fosforimäärään nähden.

Turun vesi- ja ympäristöpiirin mukaan saaristomereen kulkeutui vuonna 1991 fosforia yhteensä 517 tonnia, josta kalankasvatuksen osuus oli 47 tonnia eli 9 %. Saaristomeren 7140 tonnin typpikuormituksesta kalankasvatuksen osuus oli 360 tonnia eli 5 %. Sen sijaan kesäkuukausina kalankasvatuksen osuus mereen joutuvan fosforin kokonaismäärästä on arvioitu olevan 50 % ja eräillä merialueilla kuten Kustavin-Taivassalon merialueella jopa yli 90 %.

Kalankasvatuksen ravinnepäästöt kalakiloa kohti vaihtelevat jonkin verran laitoskohtaisesti. Vuosina 1991-1992 yhden kalakilon kasvattaminen tuotti keskimäärin 13.3 g fosforia ja 96 g typpeä. Kustavin ja Taivassalon merialueilla kasvatettiin vuonna 1994 kalaa noin 1 100 000 kiloa ja toiminnasta joutui mereen 13 500 kiloa fosforia sekä 104 000 kiloa typpeä. Rymättylän, Velkuan ja Särkänsalmen vesialueilla vastaavat luvut ovat 590 000 kiloa kasvatettua kalaa josta joutui mereen 6380 kiloa fosforia ja 48 900 kiloa typpeä.

Kalankasvatuksessa jo tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat tuottaneet tulosta. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen vuonna 1994 tehneen tutkimuksen mukaan kalankasvatuksesta aiheutunut ravinnekuormitus mereen on pienentrynyt vuodesta 1987 Kustavin Ströömissä 40 %, Kaitaisten-Kaihiluodon-Laupusen alueella yli 60 % ja eräillä alueilla Kustavin länsiosassa noin 50 %. Myös Rymättylän Hämmärösalmen ja Velkuan alueiden kasvatusmäärät ovat huomattavasti pienentyneet 1990-luvulla. Kalankasvatuksesta aiheutuneet paikalliset haittavaikutukset ovat vähentyneet myös siksi, että kalankasvatus on jakautunut aikaisempaa laajemmalle alueelle.

Turun vesi- ja ympäristöpiirin 1990 tekemän merialueen kalankasvatustoimintaa koskevan vesiensuojelusuunnitelman mukaan kaikkien kuntien vesialueet kuuluvat alueelle, jolle ei enää voida sijoittaa uutta kalankasvatusta vesien rehevöitymisen takia. Suositeltavaa on myös että olemassaolevien laitosten ravinnepäästöjä vähennetään edelleen. Tähän on olemassa Suomen ympäristökeskuksen 1996 tekemän kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjelman mukaan ns. sisäisiä ja ulkoisia menetelmiä.

Sisäisissä menetelmissä vähennetään itse kasvatustapahtumassa käytettävien ravinteiden määrää. Tämä tarkoittaa rehun koostumuksen ja ruokintajärjestelmien optimointia. Huolehtimalla lisäksi kalojen terveydestä ja optimaalisista kasvatusolosuhteista sekä tehokkaalla kalojen rodunjalostuksella voidaan rehujen hyötysuhdetta parantaa merkittävästi. Ulkoisilla menetelmillä pyritään vähentämään vesistöön joutuvaa kuormitusta useimmiten erilaisilla teknisillä, varsinaisen kasvatustapahtuman ulkopuolelle sijoittuvilla, menetelmillä ja laitteistoilla. Näitä ovat mm. lietesuppilot ja umpikassit, putkikasvatus, mikrosiivilät ja suodattimet.

Hajakuormitus

Hajakuormituksen ravinteet ovat olleet jo 1980-luvulla tärkein sisäsaariston rehevöitymistä aiheuttava ja ylläpitävä kuormitustekijä. Suuri osa hajakuormituksen ravinteista tulee jokivesissä mereen yleensä keväällä tai syksyllä ja viime vuosina myös talvella.

Vuonna 1990 Turun vesi- ja ympäristöpiirin alueen peltojen fosforihuuhtouman arvioitiin vaihtelevan eri valuma-alueilla 90-180 kg/km2/vuosi ja typen huuhtouma 2000-3000 kg/km2/vuosi. Maatalouden aiheuttaman kuormituksen arvioidaan vähenevän selkeästi ympäristötuen ansiosta seuraavan viiden vuoden aikana.

Haja-asutuksen aiheuttaman vesistönkuormituksen on arvioitu olevan 0,5 kg fosforia ja 4,0 kg typpeä asukasta kohden vuodessa.

Hajakuormitukseen sisältyy vielä ns. luonnonhuuhtouma, jossa vesistöön joutuu yleensä 250 kg typpeä ja 10 kg fosforia neliökilometriä kohden vuodessa. Koska saariston maaperä on varsin karua lukuunottamatta viljelyyn otettuja peltoalueita, niin näiden karuhkojen alueiden luonnonkuormituksen on arvioitu vuosittain olevan 5 kg fosforia ja 100 kg typpeä neliökilometriä kohden. Metsätalouden aiheuttamaksi huuhtoumalisäksi arvioitiin 1-5 kg fosforia ja 15-130 kg typpeä/km2/vuosi.

Kestävän kehityksen ohjelman kuntien peltoviljelystä aiheutuva hajakuormitus lienee vähäinen. Mynälahden suunnalta tuleva hajakuormitus saattaa ajoittain näkyä Ströömin ja Iniön aukon vaiheilla. Ongelman aiheuttajat ovat siis Saaristomereen laskevien jokivarsien maanviljelijät, eivät niinkään saariston asukkaat.

Hajakuormitusta voidaan tehokkaimmin vähentää viljelyteknisin menetelmin. Näihin kuuluvat lannoitteiden käytön ja peltomaiden eroosion vähentäminen, suojavyöhykkeiden perustamista vesistöjen varsille sekä "Hyvät viljelymenetelmät" ohjeiston käyttöön ottamista. Lannoituksen tulisi perustua tilakohtaisiin ravinnetaseisiin ja peltomaahan kertyneiden, eroosiolle alttiina olevien fosforivarastojen hyväksikäyttöön.

Hajakuormitusta voidaan vähentää myös edellyttämällä uusilta kesäasunnoilta ja haja-asutusalueen omakotitaloilta kuivakäymäläratkaisua. Esimerkkinä voi olla Merimaskun Saaristolaiskylä, jossa jopa taajama-alueella on rakennusluvan saamisen edellytys kuivakäymäläratkaisu ja harmaiden vesien suodatus.

Jätevedet

Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesipäästöjen merkitys vesistön kuormittajana on vähentynyt tehokkaampien jätevedenpuhdistusmenetelmien ansiosta. Jätevesien fosforilla on saaristomeressä enää paikallista tai enintään alueellista merkitystä rehevyyttä aiheuttavana tai ylläpitävänä kuormituslähteenä mutta typpi kuormittaa edelleen merialuetta puhdistamosta riippuen. Yhdyskuntien jätevesien käsittelyssä on tavoitteena, kun vastaanottavan vesistön käyttö- ja suojeluarvot ovat erityisen suuria, 95 % puhdistusteho fosforin suhteen. Tämä tavoite on saaristomereen jätevettä johtavien kaupunkien puhdistamoissa saavutettu tai ainakin päästy lähelle sitä.

Kustavin Kärtyn, Rymättylän ja Taivassalon kuntien jätevedenpuhdistamot saavuttivat 1995 niille asetetut jäteveden puhdistuksen tavoitteet. Merimaskun kunta ei täyttänyt fosforille asetettuja vaatimuksia eikä Kustavin lomakeskus happea kuluttaville aineille asetettuja vaatimuksia. Näiden suhteen em. puhdistamot voivat parantaa tehokkuuttaan.

Jätevesien aiheuttamaa kuormitusta voidaan pienentää myös saattamalla ne taajamat, joissa jäteveden puhdistusta ei vielä ole, jätevedenpuhdistuksen piiriin.

Taulukko 1: Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus vuosina 1990 ja 1995.
Vesistökuormitus kg / vrk
TyppiFosfori
perustamisvuosi1990199519901995
Kustavi Kärtty2,82,60,120,05
Kustavi Lomakeskus2,23,10,040,05
Merimasku4,44,10,250,23
Rymättylä4,36,30,120,09
Taivassalo7,950,110,07
Velkua    

Taustakuormitus

Saaristomeren ravinnekuormitusta lisää merkittävästi myös Itämereltä ja ilmasta mereen tulevan ravinnemäärän huomattava kasvu. 1970-luvun puolivälin jälkeen Itämereltä tuleva ravinnemäärä on kasvanut 20-40 %. Vuonna 1991 tehtyjen laskelmien mukaan Turun vesi- ja ympäristöpiirin alueelle tuli vuosittain noin 7000 tonnia typpeä ja 115 tonnia fosforia ilmasta tulevana kuormituksena

Vesistöt

Lyhyen tähtäimen tavoitteetEsimerkkejä toimenpiteistäVastuutahot
Vähennetään kalankasvatuksen ravinnepäästöjä.Ei perusteta uusia kalankasvattamoja.

Vähennetään ravinnepäästöjä sisäisin menetelmin mm: parem- paa rehua, tehokkaam- mat ruokintamenetelmät, kalojen valintajalostus, koulutus ja neuvonta, edullinen tuotantosuunta

Vähennetään ravinnepäästöjä ulkoisin menetelmin mm: liete- suppilot,umpikassit, maa- laitokset, putkikasvatus, flotaatio, mikrosiivilät ja suodattimet, virran- kehittimet ja hapettimet

Kalankasvattajat, kalankasvattajien neuvonta- ja koulutus- järjestöt, kunta

Maatalouden aiheuttaman hajakuormituksen vähentäminenKannustetaan maan- viljelijöitä hakemaan maatalouden yleistä ja erityisympäristötukea.

Suojavyöhykkeet vesistöjen varrella oleville pelloille.

Nurmien ja moni- vuotisen viherkesannon sijoittaminen rinne- ja rantapelloille.

Peltojen lannoituksen vähentäminen, mm. sijoituslannoituksen käyttäminen pinta- lannoituksen asemesta.

Maan hyvän perus- kunnon ylläpitäminen, kalkitus ja tiivistymisen estäminen.

Salaojituksen suosi- minen avo-ojien sijasta.

Kehitetään kotieläin- tiloille uusia ratkaisuja lannan hoitoon ja käyttöön.

Kuntien maaseutuvi- ranhaltijat, maatalous-
tuottajat, tuottajayh-
distykset, FARMA

Haja-asutuksen aiheuttaman hajakuormituksen vähentäminen.Loma-asutuksen jätevesijärjestelyt kartoitetaan.

Edellytetään uusilta kesäasunnoilta kuivakäymäläratkaisua.

Suositaan vastaavaa ratkaisua myös ympärivuotista asumista varten tehtävässä uudisrakentamisessa.

Vältetään synteettisiä pesuaineita.

Kuntien rakennustoi- mesta vastaavat viran- omaiset, yhdistykset, kauppiaat
Metsätalouden aiheut- taman hajakuormituksen vähentäminen.. . .Metsänhoito- yhdistykset
Jätevesien aiheuttaman ravinnekuormituksen vähentäminen.Jätevedenpuhdistamoja kehitetään siten, että ne tavoittavat niille asetetut raja-arvot.

Ne alueella olevat taajamat, joissa jäte- vedenpuhdistusta ei
ole vielä järjestetty, saatetaan jäteveden- puhdistuksen piiriin.

Kalankäsittelylaitosten jätevesien kunnon puhdistus järjestetään.

Kuntien jätehuoltoviranomaiset
Ruoppaamisen haitalliset ympäristövaikutukset minimoidaan.Ruoppaustoiminta ja massojen läjitys suoritetaan sellaiseen aikaan vuodesta, että haitat jäävät vähäisiksi.

Valvotaan töitä ja vaaditaan asian- mukaiset luvat.

Laaditaan ruoppaajille ohjeisto.

Kunnan ympäristövi- ranhaltija, urakoitsijat, tilaajat.
Kalastuselinkeino säilytetään merkittävänä elinkeinona saaristossa.Elinkeinopoliittiset toimenpiteet kalastus- elinkeinon hyväksi.

Kehitetään paikallista kalatuotteiden jalostusta.

Kunnat, tuottajat, kalastusseurat
Lisätään kuntalaisten tietoisuutta vesistöjen merkityksestä ja vesiensuojelusta.Koululaisille opetetaan teoriassa ja käytän- nössä kulutustottu- musten merkitystä vesiympäristölle.Koulut, yhdistykset, kansalaisopistot.
Pitkän tähtäimen tavoitteetEsimerkkejä toimenpiteistäVastuutahot
Kalankasvatuksen, hajakuormituksen ja jätevesien aiheuttamat ravinnepäästöt ovat minimissään.kts. "lyhyentähtäimen tavoitteet".
Vesistöjen veden laatua seurataan säännöllisin tutkimuksin.
Otetaan uimavesi- näytteitä kaikilta uimarannoilta.

Seurataan meriveden tilasta tehtäviä tutkimuksia.

Suurimpien järvien
tilaa selvitetään monipuolisin, projekti-
luonteisin selvityksin.

Laaditaan pienvesistöjen tilaa selvittäviä tutkimuksia.

Kunnan ympäristövi- ranhaltija

 Sivun alkuun