YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA KAAVOITUS / Luonnos saariston kestävän kehityksen ohjelmaksi

YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA KAAVOITUS

Kaavaratkaisu on hyvän elinympäristön tärkein perusta. Kaavoitus on maankäytön suunnittelua, jossa määritellään rakentamisen painotuksia, ohjataan toimivan ja viihtyisän elinympäristön luomista ja säilytetään ympäristön kulttuuri-, sosiaali- ja luonnonarvoja. Kaavoituksella vaikutetaan olennaisesti kuntien aluerakenteeseen. Kuntien sisäinen rakenne taas vaikuttaa liikenteen määrään ja laatuun, energiatuotannon valintoihin sekä kunnallistekniikan rakentamis- ja
käyttökustannuksiin.

Kaavoitus ja liikenne

Kunnan maankäyttötapa ratkaisee paljolti sen, mikä liikkumismuodoista saa keskeisen aseman. Jos asutus on harvaa ja etäisyydet pitkiä, yksityisautoilun asema korostuu joukko- ja kevyen liikenteen kustannuksella. Mikäli liikkumisen energiankulutusta ja kasvihuonekaasujen päästöjä aiotaan vähentää, on välttämätöntä, että kaavoituksessa pyritään tiiviyteen. Kun kaavoitus on tiivistä ja erilaiset toiminnat on sijoitettu lähekkäin, joukkoliikenne, jalankulku ja pyöräily voivat olla ensisijaisia liikkumismuotoja.

Saaristokunnissa asutus on harvaa, joten henkilöauton käyttö on runsasta. Polkupyörän käyttöä voidaan lisätä rakentamalla hyviä pyöräteitä kattavasti koko kunnan alueelle. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaista on, että jokaisen kaavan on parannettava joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen asemaa.

Kaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointi

Laki ympäristövaikutusten arvioinnista on ollut voimassa 1.9.1994 lähtien, samoin rakennuslakiin tällöin liitetyt kaavan ympäristövaikutusten selvittämistä koskevat säädökset.
Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset sekä yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuri- ja muut vaikutukset. Ympäristövaikutuksiksi määritellään hankkeen tai toiminnan aiheuttamat välittömät tai välilliset vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen, ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeätä on tehdä kaavan suunnitteluvaiheessa kattava luontoselvitys alueen kasvillisuudesta ja eliöstöstä. Kaavan avulla tulisi suojella uhanalaisten lajien elinympäristöt ja harvinaiset luontotyypit.

Kultturimaisema on keskeinen osa saariston ympäristöä. Se on osa alueen omaleimaisuutta, tärkeä viihtyvyystekijä ja luonnon ohella tärkein matkailun vetovoimatekijä. Kulttuurimaiseman suojelemiseksi kaavan on pohjauduttava vanhan rakennuskannan ja arvokkaiden kulttuuriympäristöjen inventointiin.

Ihmisten osallistuminen

Edellytys kaavan ympäristövaikutusten arvioinnista parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kaavan laadintaan. Suunnitelma tulee esitellä yleisesti ja kuntalaisia tulee kuulla suunnittelun eri vaiheissa. On siis tärkeätä että kuntalaisia rohkaistaan osallistumaan oman elinympäristönsä suunnitteluun.

Lyhyen tähtäimen tavoitteet	Esimerkkejä toimenpiteistä	Vastuutahot
Kaavoituksen yhdeksi lähtökohdaksi otetaan ympäristöhaittojen minimoiminen.	Jokaisen kaavan on paran- nettava joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen asemaa. Kaavamääräyksiin liitetään toiminnallisia ympäristön- suojeluvelvoitteita.	Kunnan kaavoitusviranomaiset
Kaavoitukseen otetaan mukaan ympäristövaikutusten arviointi.	Kehitetään muistilista, jonka avulla ympäristövaikutukset voidaan arvioida systemaattisesti kaikissa kunnan kaavatöissä. Tehdään kattava luonto- selvitys kaavoitettavan alueen luonnonoloista.	Kuntalaiset, kaavoitusviranomaiset, yhdistykset
Suojellaan luonnon monimuotoisuutta.	Uhanalaisten lajien elinympäristöt ja arvokkaat luontotyypit suojellaan kaavan avulla. Tiedot uhanalaisten lajien kasvupaikoista sekä merkittävistä luonnonalueista toimitetaan kunnan kaavoitusviran- omaisille.	Kuntalaiset, yhdistykset, kaavoitusviranomaiset
Suojellaan kulttuurimaisemaa.	Vanha rakennuskanta ja arvokkaat kulttuurimaisemat inventoidaan. Arvokkaat kulttuuri- ympäristöt suojellaan rakentamiselta kaavalla. Ei kaavoiteta pelloille. Tiedotetaan kulttuuri- ympäristön hoidon mahdollisuuksista ja merkityksestä.	Kulttuuritoimi, kotiseutuyhdistykset, kylätoimikunnat, kansalaisopistot
Lisätään kuntalaisten osallistumista kaavoitukseen.	Tiedotetaan kaava- suunnitelmista ja järjestetään kuulemis- tilaisuuksia eri vaiheissa.	Kaavan valmistelijat
Pitkän tähtäimen tavoitteet	Esimerkkejä toimenpiteistä
Koko elinympäristön ja luonnon huomioonottava kaavoituskäytäntö.	Kts. lyhyen tähtäimen tavoitteet