luonto | historia | elinkeinot | liikkuminen | kestävä kehitys | kulttuurimaisema | kieli ja kirjallisuus | koululaisten lehti

<== Otsikot
<== Kulttuuri ja tietoyhteiskunta

Kulutustottumukset ==>

YHTEISÖLLISYYS JA KANSALAISVAIKUTTAMINEN

Paitsi ekologisesti ja kulttuurisesti kestävästä kehityksestä, puhutaan myös sosiaalisesti kestävästä kehityksestä. Sosiaalisten peruspalvelujen saatavuus on taattu kaikille kuntalaisille jo lainsäädännön perusteella. Siksi seuraavassa keskitytään kahteen seikaan, toisaalta yhteisöllisyyteen yhtenä maaseudun vahvuutena ja toisaalta kansalaisten vaikutusmahdollisuuteen heitä koskevassa päätöksenteossa, joka sekin on parhaimmillaan pienissä kunnissa.

Yhteisö henkisenä ja sosiaalisena voimavarana

 Maaseudulla on perinteisesti totuttu toimimaan yhdessä, olipa sitten kysymys talkootyöstä pelloilla tai rakennustyömaalla tai yhdistystoiminnasta. Naapuriyhteistyö on vilkasta, ja kylän lapsia paimennetaan siinä missä omiakin.Yhdistystoiminta on vilkasta. Yhteisöllisyys on siten maaseudun erityinen voimavara, joka luo perustan sosiaalisesti kestävälle kehitykselle.

Lisääntyvä työttömyys on edistänyt syrjäytymiskehitystä suomalaisessa yhteiskunnasa. Maaseutuyhteisön kiinteät ja vahvat sosiaaliset suhteet ovat toisaalta omiaan ehkäisemään syrjäytymistä. Esimerkiksi mielekäs toiminta yhteiseksi hyväksi, yhdessä toisten kanssa vähentää työttömyyden aiheuttamaa turhautumista ja pätemättömyyden tunnetta.

 Yhdistys- ja muulla yhteistoiminnalla on merkitystä myös esimerkiksi yksinäisen etätyön tai muun kotityön vastapainona erityisesti syrjässä ja vaikeiden kulkuyhteyksien päässä asuville kuntalaisille. Samalla yhdistykset tuottavat monia sellaisia palveluita, joita muuten jouduttaisiin tuottamaan verovaroin.

Palkkatyön lisääntyessä myös maaseudulla lasten päivähoito on siirtynyt kuntien vastuulle ja ikääntyviä vanhuksia hoidetaan laitoksissa. Sukupolvien väliset yhteydet ovat vähentyneet ja vanhukset on osaksi syrjäytetty muusta yhteiskunnasta. Sosiaalisesti kestävässä yhteisössä luonteva sukupolvien välinen kanssakäyminen lisää yhteisvastuuta, rikastaa sosiaalista elämää ja vähentää laitoshoidon tarvetta.

Kansalaisvaikuttaminen

Kunnissa tehdään jatkuvasti sellaisia päätöksiä, jotka vaikuttavat kaikkien kuntalaisten elämään. Sosiaalisesti kestävässä yhteisössä kuntalaisilla on aito vaikutusmahdollisuus päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa. Pienessä kunnassa tämä käy luontevasti mm. siksi, että omaan edustajaan kunnanhallituksessa tai valtuustossa on helppo ottaa yhteyttä. Samoin kynnys yhteydenpitooon kunnan viranhaltijoihin päin on matalampi.

Kuntalaisten mukaanottaminen valmisteluvaiheessa on tärkeätä varsinkin suurempia kokonaisuuksia, kuten kaavoja valmisteltaessa. Tällöin vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi tavoitteita määriteltäessä ovat suuremmat. Myös kuntalaisten oma aktiivisuus on merkittävässä asemassa, mutta sen edellytyksenä on hyvin hoidettu tiedottaminen sekä valmisteilla olevista asioista että päätöksistä ja valitusmahdollisuuksista. Tieto kunnallisen päätöksentekoapparaatin toiminnasta on keskeinen edellytys kansalaivaikuttamiselle.

Yhteisöllisyys ja kansalaisvaikuttaminen

Lyhyen tähtäimen tavoitteetEsimerkkejä toimenpiteistäVastuutahot
Vilkas sosiaalinen elämä ja
yhdistystoiminta
.
Yhdistystoimintaa rohkaistaan.

Yhdistystoimintaan houku- tellaan mukaan myös
syrjäytymisuhan alla olevia ja muita "heikkoja" ryhmiä.

Lapsia ja nuoria opetetaan toimimaan vapaa- ehtoistyössä.

Kunnat, yhdistykset, kylätoimikunnat,
yritykset, koulut .
Suurin osa kuntalaisista on vaikuttamassa kunnalliseen päätöksentekoon.Koulutus kunnallisen pää- töksenteon prosesseihin.

Tiedottamista tehostetaan.

Lausuntoja pyydetään valmisteluvaiheessa mahdollisimman monilta tahoilta.

Vaikuttamiseen rohkaistaan.

Perustetaan kylätoimikuntia.

Koulut, opistot, yhdistykset, kunnan eri toimialat, kuntalaiset

 Sivun alkuun