Yhdistyksen 50-vuotishistoriikki on kirjoitettu silloisen sihteerin Väinö Mäen toimesta ja julkaistu 1956, kun on vietetty yhdistyksen 50-vuotisjuhlia.

80-vuotishistoriikin kirjoitti yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Eero Korkeakoski. Tämä historiikki julkistettiin yhdistyksen viettäessä 80-vuotisjuhliaan vuonna 1986.

90-vuotishistoriikin kirjoitti yhdistyksen toiminnanjohtaja Mikko Vapanen. Tämä historiikki julkistettiin yhdistyksen viettäessä 90-vuotisjuhliaan vuonna 1996.

Koska nämä edellä mainitut historiikit ovat olemassa, keskitytään tässä 100-vuotisjuhlien kunniaksi julkistettavassa historiikissa erityisesti vuosiin 1986-2006. Tämä historiikin pohjana on 90-vuotishistoriikki, joka on päivitetty viimeisen kymmenen vuoden tiedoilla.

YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN

Jotta voimme ymmärtää tätä päivää, on toki ensin kerrattava keskeiset asiat menneisyydestä. Kaikki sai alkunsa siitä, kun Rauman talonomistajat oli kutsuttu kokoukseen Palokunnantalolle kesäkuun 26 päivänä 1906. Kutsua oli noudattanut satakunta talonomistajaa, eli varsin kunnioitettavan kokoinen joukko ottaen huomioon kaupunkimme silloisen koon.

Kokous, jonka avaajana ja puheenjohtajana toimi ajuri K. Grönroos ja sihteerinä toimittaja T. Valanne, oli kutsuttu koolle sen johdosta, että maistraatti oli määrännyt eräitä talonomistajia kokoukseensa kuultavaksi kaupungin rakennusjärjestyksen 29 §:n määräysten toimeenpanemisesta vanhassa kaupunginosassa. Kyseessä olivat toimenpiteet rakennusten paloturvallisuuden lisäämiseksi.

Tämän asian käsittelyn yhteydessä tehtailija Sjöblom ehdotti, että kokouksessa olijat päättäisivät perustaa talonomistajain yhdistyksen Raumalle, koska sellainen olisi monestakin syystä tarpeellinen. Ehdotus sai yksimielisen kannatuksen ja yhdistys päätettiin perustaa.

Sääntöehdotusta laatimaan ja muista valmistavista toimenpiteistä huolehtimaan valittiin komitea, johon valittiin talonomistajat: ajuri K. Grönroos, parturi S.A. Blomberg, ajuri M. Lamminen, tehtailija F. Ojala, faktori E. Justen, koneenkäyttäjä J. Ahlqvist ja kokoonkutsujaksi tehtailija K.F. Sjöblom.

Tämän toimikunnan ehdotuksen mukaan laadittiin säännöt, jotka hyväksyttiin yhdistyksen varsinaisessa perustavassa kokouksessa heinäkuun 26 p:nä 1906.

Ensimmäisten sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli:

1) valvoa talonomistajien asioita yleensä

2) edistää talonomistajien kesken tietoa ja oikeata käsitystä kunnallisista asetuksista

3) hankkia jäsenille tilaisuus sanan vaihtoon kokouksissa, joissa esitelmiä pidetään ja keskustellaan taloudellisista kysymyksistä.

Terminologia on hieman muuttunut, mutta samat periaatteet ovat voimassa vielä tänäkin päivänä.

Yhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi tehtailija K.F. Sjöblom ja niin aloitti yhdistyksemme vaiherikkaan, tähän päivään mennessä 100-vuotisen taipaleensa.

ENSIMMÄISET VUOSIKYMMENET

Kuten kaikessa yhdistystoiminnassa, on Rauman Kiinteistöyhdistyksenkin toiminnassa ollut vilkkaita kohokohtia ja toisinaan taas on ollut hiljaisempia ajanjaksoja.

Vuonna 1907 kutsui Viipurin talonomistajien yhdistys koko maata käsittävän talonomistajien kokouksen koolle Helsinkiin. Tässä kokouksessa edusti Rauman yhdistystä K.G. Grönroos. Kokouksessa päätettiin perustaa Talonomistajien Liitto, nykyinen Suomen Kiinteistöliitto, jonka perustaminen tapahtui samana vuonna eli 27.4.1907. Tästä lähtien on Kiinteistöliitto valtakunnallisesti valvonut kiinteistönomistajien etuja.

Vapaussodan jälkeen kamppailtiin samoissa vaikeuksissa kuin viimeisten sotienkin jälkeen. Niinpä vuonna 1920 pidetyssä kokouksessa alusti rehtori J.A. Halonen kysymyksen silloisen vuokrasäännöstelyn epäkohdista ja turmiollisista seurauksista. Kokous päätti antaa julkilausuman vuokrasäännöstelyn lopettamiseksi. Silloinen vuokrasäännöstely purettiin kuitenkin lopullisesti vasta vuonna 1924. Seuraavat vuosikymmenet toivat vuokrasäännöstelyn uudellen kiinteistöalalle ja siitä on vapauduttu vasta näinä päivinä. Historia on siis toistanut itseään tässäkin asiassa.

Yhdistyksen nimenä oli alussa Rauman Talonomistajain Yhdistys, sitten muutettiin nimeksi Rauman Asuntokiinteistöyhdistys ja viimein nimeksi tuli Rauman Kiinteistöyhdistys.

Rauman Kiinteistöyhdistys on aikoinaan näytellyt hyvinkin merkittävää osaa kaupungin kunnallistoiminnassa. Yhdistys on vuosisadan alkuvuosikymmeninä osallistunut kunnallisvaaleihin omilla listoillaan ja saanut valtuustoon edustajiaan eri vuosina vaihdellen kahdesta viiteen. 1930-luvulla, jolloin kaupunkiin rakennettiin vesijohtoverkostoa, oli kaupunginhallituksen kuudesta valitusta jäsenestä neljä Kiinteistöyhdistyksen jäseniä.

RAUMAN TALOKESKUS OY

Vuonna 1974 perusti Kiinteistöyhdistys isännöintitoimiston Rauman Talokeskus Oy:n, jonka toiminta paikkakunnalla jatkuu edelleen.

Talokeskuksen toimitusjohtajina ovat olleet Veikko Inkiläinen, sitten Pertti Jyräkoski ja vuodesta 1983 alkaen Mikko Vapanen, joka toimii tehtävässä edelleen.

YHDISTYKSEN VARSINAINEN TOIMINTA

YHTEISTYÖ MUIDEN YHDISTYSTEN KANSSA

Yhteyttä muihin paikallisyhdistyksiin olemme pitäneet tekemällä mm. vierailuja niihin. Vuonna 1986 yhdistyksen hallitus suoritti tutustumiskäynnin Pirkanmaan Kiinteistöyhdistykseen. Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistyksen tilaisuuksiin olemme vuosien mittaan ottaneet useasti osaa.

Vuonna 1999 laadittiin Vaasan-, Satakunnan- ja Rauman Kiinteistöyhdistysten kesken yhteistoimintasopimus, jolla sovittiin yhteisestä hallintoedustuksesta ja muusta yhteistoiminnasta yhdistysten välillä. Vuonna 2003 tämä sopimus päivitettiin ja se on voimassa edelleen. Yhdistysten kesken on vuosittain pidetty yhteispalaveri, jonka järjestelyvastuussa yhdistyksen ovat vuorotelleet.

KESKEISET TOIMINTAMUODOT

Keskeisinä toimintamuotoina menneellä kaksikymmenvuotiskaudella ovat olleet jäsentiedotteen toimittaminen, neuvontapalvelujen tuottaminen, kiinteistöillat jäsenille ja jämerä kiinteistöalan edunvalvonta. Olemme tehneet runsaasti kunnallisia aloitteita, antaneet lausuntoja kaupungille ja seuranneet tiiviisti kunnallisia tariffeja. Yhteydenpito kaupungin päättäjiin on ollut aina hengeltään positiivista ja rakentavaa.

Puheenjohtaja Antti Tuomisen jäsenyys Rauman kaupungin teknisessä lautakunnassa on taannut yhdistykselle aitiopaikan kiinteistöalaa koskevaan kunnalliseen päätöksentekoon. Antti Tuomisen vetäydyttyä teknisestä lautakunnasta, on aitiopaikka edelleen olemassa, koska nykyisin yhdistyksemme hallituksen jäsen Pentti Vilo kuuluu tekniseen lautakuntaan.

Antti Tuomisella ja sittemmin Pentti Vilolla on ollut tapana esitellä yhdistyksen hallitukselle kaupungilla vireillä olevia hankkeita. Näistä on keskusteltu vilkkaasti ja esiin nousseiden näkökantojen pohjalta hän on voinut viedä tekniseen lautakuntaan laajaa kiinteistöalan näkemystä ja asiantuntemusta.

Vuosien varrella ovat Antti Tuominen ja Pentti Vilo voineet myös tehdä runsaasti kiinteistöalaa koskevia aloitteita teknisessä lautakunnassa yhdistyksen hallituksen kokouksissa käytyjen keskustelujen pohjalta.

Tämän erittäin hedelmällisen yhteistyön tuloksena on yhdistys voinut olla mukana vaikuttamassa moniin kiinteistöalaa koskeviin kaupungin asioihin, kuten liikennejärjestelyt, katujen kunnossapito, vesihuolto ja peruskorjaukset ja jätehuolto, jossa on tapahtunut erityisen paljon muutoksia 90-luvulla.

JÄSENTIEDOTTEET

Vuodesta 1991 alkaen, eli koko sen ajan, kun tämä mahdollisuus on ollut tarjolla, olemme olleet mukana Suomen Kiinteistöliiton keskitetyssä jäsentiedotepalvelussa. Tämä on taannut jäsenistöllemme asiapitoisen ja ajantasaisen tiedotteen. Tuhti asiapaketti on kolahtanut säännöllisesti noin kuusi kertaa vuodessa jäsenten postilaatikoihin. Tiedote onkin varmasti yksi parhaista yhdistyksen jäsenilleen tarjoamista palveluista.

Nykyisin jäsentemme käytettävissä ovat lisäksi Suomen Kiinteistöliiton laajat ja monipuoliset www-portaalit, joissa kaikille vapaan tiedon lisäksi on erittäin runsaasti vain jäsenille rajattua syventävää tietoa.

KIINTEISTÖILLAT

Keskeinen toimintamuotomme on ollut kiinteistöiltojen järjestäminen jäsenille. Leimaa antavana piirteenä näille tilaisuuksille on koko menneen kaksikymmenvuotiskauden ajan ollut se, että vierailevat valtakunnallisia aiheita käsitelleet luennoitsijat ovat aina olleet alansa huippuasiantuntijoita. Myös kotikaupunkimme virkamiehet ovat kiitettävästi aina pyydettäessä tulleet esitelmöimään tilaisuuksiimme paikallisista asioista. Olemme järjestäneet tiedotustilaisuuksia myös virkamiesten aloitteesta.

Kiinteistöiltoja on järjestetty säännöllisesti parisen kertaa vuodessa ja aiheet ovat aina olleet päivänpolttavia.

Vuonna 1986 yhdistyksen 80-vuotisjuhlissa oli juhlapuhujana verohallituksen pääjohtaja Lauri Honkavaara. Juhlapuheen aihe oli "ajatuksia kiinteistöverosta". Tilaisuuteen osallistui noin 50 henkeä. Yleisöjuhlan jälkeen oli kutsuvierasillallinen.

Samana vuonna järjestimme yhteistyössä Rauman Seudun Puhelin Oy:n kanssa tiedotustilaisuuden SYJ-järjestelmästä.

Kiinteistöiltojen aiheita ovat olleet vuonna 1987 ikkunoiden tiivistys ja lämpökuvaukset. Tämä tilaisuus järjestettiin yhteistyössä T:mi Reijo Jalosen, Parivall Oy:n ja Oy Tarkastuskeskus Oy:n kanssa. Toisen tilaisuuden aihe oli uusi huoneenvuokralaki, josta oli esitelmöimässä lakimies Vesa Toivanen Kiinteistöliitosta.

Vuonna 1988 Järjestimme Oras Oy:n kanssa lämmitysverkostonn tasapainotusta käsittelevän tilaisuuden ja Rauman kaupungin kanssa tiedotustilaisuuden katujen kunnossapidosta. Peko Oy:n ja Oy Parastek Ab:n kanssa järjestettiin tilaisuus kiinteistöjen korjausrakentamisesta ja talopesuloiden saneerauksista.

Vuoden 1989 kevätkokouksessa oli Rauman kaupungin asemakaava-arkkitehti Irma Tyllilä esitelmöimässä keskustan asemakaavan muutoksesta.

Vuonna 1989 järjestettiin tilaisuus, jonka aiheina olivat kiinteistöverotus, vuokrasääntelyn purkaminen, kiinteistöinvestoinnit ja peruskorjaukset. Esitelmöitsijänä toimi Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Ukko Laurila.

Vuonna 1990 järjestettiin saneerausilta, jossa Sika-Betoni Oy:n edustajat esittelivät betonin lisäaineita ja massoja. Rautaruukki Oy:n edustajat esittelivät kattopinnoitteita.

Myöhemmin samana vuonna järjestettiin tilaisuus, jossa Suomen Vuototekniikka Ky esitteli tekniikkaansa vesivuotojen paikallistamiseksi. Samoin he esittelivät putkiston kuntotestiään.

Vuonna 1991 järjestettiin kiinteistöilta, jossa Suomen Talokeskus Oy:n edustajat esittelivät yhtiön laajaa palveluvalikoimaa.

Syksyllä 1991 järjestettiin tiedotustilaisuus uudesta asunto-osakeyhtiölaista. Tilaisuuden esitelmöitsijänä oli Kiinteistöliiton varatoimitusjohtaja Pekka Arjasmaa. Tilaisuus oli yleisömenestys, jossa osallistujia oli yli 80.

Vuonna 1992 järjestettiin kiinteistöilta, jonka teemana olivat jätehuoltokysymykset. Alustajina olivat Ari Aalto Turun ympäristövirastosta ja rakennuspäällikkö Sakari Saari Rauman rakennusvirastosta. Tilaisuus onnistui erinomaisesti ja osallistujia oli yli sata.

Toukokuun lopulla järjestettiin tutustumismatka Fole Oy:n hissipalveluihin Forssaan.

Loppuvuodesta pidettiin tiedotustilaisuus uudesta kiinteistöverosta. Esitelmöitsijänä toimi Kiinteistöliiton järjestösihteeri Hannu Rossilahti. Samassa tilaisuudessa kertoivat kaupungininsinööri Aija Jantunen ja rakennuspäällikkö Sakari Saari vesi- ja jätehuoltotariffeista. Tilaisuuteen osallistui yli 80 henkeä.

Vuonna 1993 järjestettiin yhteistyössä perusparannusprojektin kanssa perusparannusten vauhditustilaisuus kaupungintalolla. Esitelmöitsijöinä toimivat Kiinteistöliiton järjestösihteeri Tapani Piri sekä kaupungin perusparannusasioista vastaavat virkamiehet asuntosihteeri Taina Kääntee, rakennusarkkitehti Kalle Saarinen ja tarkastusmestari Kai Aarniketo.

Vuonna 1994 järjestimme yhteistyössä VSS-yhdistyksen kanssa tiedotustilaisuuden taloyhtiöiden väestönsuojeluvelvoitteista. Samassa tilaisuudessa Kiinteistöliiton järjestösihteeri Tapani Piri puhui kiinteistöverotuksen muutoksista.

Vuonna 1995 järjestimme yhteistyössä Kiinteistöalan koulutuskeskuksen kanssa kiinteistöalan ammattilaisille suunnatun koulutustilaisuuden uudesta asuntokauppalaista. Luennoitsijana toimi Suomen Kiinteistöliiton lakimies Helena Kinnunen.

Tästä aiheesta järjestettiin samana iltana yleisötilaisuus jossa lisäksi esitelmöi Kiinteistöliiton tutkija Sari Äijälä energiansäästöstä.

Kiinteistömessuille järjestettiin bussimatka.

Marraskuussa 1995 järjestimme jäsenillan, jonka aiheena oli Hallituksen ja isännöitsijän vastuu taloyhtiössä. Esitelmöitsijänä oli Kiinteistöliiton johtava lakimies Petteri Kuhanen. Sali oli totuttuun tapaan ääriään myöten täynnä, eli osallistujia oli noin 80.

Tammikuussa 1996 pidettiin yhteistyössä Maalarimestariyhdistyksen kanssa peruskorjauksia käsittelevä jäsenilta.

10. lokakuuta 1996 pidettiin yhdistyksen 90-vuotisjuhlat Ravintola Kalliohovissa. Ohjelmassa oli kaupungin tervehdys, jonka esitti apulaiskaupunginjohtaja Reijo Vuorio ja juhlapuhe, jonka piti Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Ukko Laurila. Viihdepuolesta juhlassa huolehtivat Rauman Mieslaulajien kvartetti ja yhdistyksemme varapuheenjohtaja Heikki Hermonen, joka esitti raumlaist prokrammi.

Tammikuussa 1997 järjestettiin jäsenilta uudesta Maakaaresta ja varainsiirtoverosta, joista oli esitelmöimässä Kiinteistöliiton lakimies Juha Terho.

Lokakuussa 1997 järjestettiin jäsenilta, jonka aiheena oli korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen kylpyhuoneissa sekä kiinteistön paloriskit. Vastuista luennoi Kiinteistöliiton neuvontalakimies Virpi Hienonen ja paloriskeistä Markku Kauriala.

Helmikuussa 1998 järjestettiin jäsenilta aiheena parvekelasitukset. Aiheesta esitelmöivät Kiinteistöliiton neuvontalakimies Virpi Hienonen ja Lumon-Yhtiöiden edustajat.

Huhtikuussa 1998 oli jäsenilta sähkömarkkinoista. Alustajina olivat Timo A. Järvinen Kiinteistöliitosta, Petri Muukkonen Sähkörinki Oy:stä ja Juha Karvinen Suomen Talokeskus Oy:stä.

Tammikuussa 1999 järjestettiin jäsenilta jossa RRS-Yhtiöiden edustaja esitteli yhtiön vedenkäsittelylaitteita ja Kiinteistöliiton työsuhdelakimies Laura Veltheim-Asikainen esitelmöi aiheesta Euro kiinteistöalalla.

Syksyllä 1999 järjestettiin yhdessä Maalarimestariyhdistyksen kanssa kiinteistöilta, jonka aiheena oli puujulkisivun maalaus.

Toukokuussa 2000 järjestettiin jäsenilta aiheena Lumon-Yhtiöiden ikkunakorjaukset, joita esittelivät yhtiön edustajat ja Hallituksen tehtävät ja vastuu, josta esitelmöi Kiinteistöliiton neuvontalakimies Virpi Hienonen. Samana iltapäivänä järjestettiin ammattilaistilaisuus, jossa Hienonen puhui lunastusmenettelystä ja hyvityksistä remonteissa.

Syksyllä 2000 oli jäsenilta, jossa Lännen Lähivakuutuksen edustaja Raimo Mäkitalo esitelmöi kiinteistövakuutuksen korvauskäytännöistä ja Kiinteistöliiton lakimies Minna Varis puhui Osakkeenomistajan muutostyöoikeudesta. Samana iltapäivänä järjestetyssä ammattilaistilaisuudessa puhui Minna Varis Korjaushankkeeseen varautumisesta ja päätöksenteosta.

Toukokuussa 2001 pidettiin jäsenilta, jonka aiheena oli Asunto-osakeyhtiölain osittaismuutos 1.6.2001, jonka myötä päätöksenteko remonttiasioissa muuttui. Aiheesta esitelmöi Kiinteistöliiton johtava lakimies Helena Kinnunen. Samassa tilaisuudessa Lännen Puhelin Oy:n edustaja Jouko Kalsi esitteli digi-TV-asioita.

Syksyn 2001 jäsenillan aiheena oli päätöksenteko korjaus- ja perusparannushankkeessa, josta esitelmöi Kiinteistöliiton neuvontalakimies Virpi Hienonen. Tehokuivaus Oy:n kosteuskartoittaja Kai Kekki kertoi kosteusmittauksista ja kuivaustekniikasta.

Huhtikuussa 2002 järjestettiin jäsenilta, jonka aiheena oli Hallituksen toiminta ja vastuu As Oy:ssä. Aiheesta esitelmöi Kiinteistöliiton lakimies Juha Terho. Samasta aiheesta järjestettiin jäsenhankintatarkoituksessa maksullisia tilaisuuksia ei-jäsenille. Koska uusia jäseniä ei tällä tavalla saatu, ei vastaavia tilaisuuksia ole enää järjestetty.

Lokakuun 2002 jäsenillan aiheena oli Kiinteistöjen turvallisuus. Alustajina olivat ABLOY Oy:n piiripäällikkö Timo Markkanen teemalla Kiinteistön lukitusturvallisuus ka rikosylikonstaapeli Pasi Mäenpää Rauman poliisista teemalla Kodin turvallisuus poliisin näkökulmasta.

Toukokuussa 2003 järjestetyn jäsenillan aiheena oli Bauerin vedenkäsittelylaitteiden esittely, joita esiteltiin Bauer Watertechnology Oy:n edustaja Kalervo Kenkkilä. Illan toisena aiheena oli Kiinteistövakuutuksiin sisältyvien vastuu- ja oikeusturvavakuutusten erityiskysymykset, joista esitelmöi varatuomari Juhani Salo.

Lokakuun 2003 jäsenillan aiheena oli järjestyslaki, pelastuslaki sekä ulosottolaki ja häätö. Aiheesta esitelmöi Kiinteistöliiton lakimies Tiina Hallberg.

Lokakuussa 2004 järjestettiin jäsenilta, jonka aiheena oli Taloyhtiön tietoverkot. Koska Rauma oli pudotettu valtakunnallisesta kiertueesta, järjestimme vastaavan tilaisuuden omatoimisesti. Yhteistyökumppaneina olivat Sähkö-Rauma Oy, Rauman Energia Oy ja Lännen Puhelin Oy. Kiinteistöliiton johtava lakimies Helena Kinnunen oli esitelmöimässä asiaan liittyvästä lainsäädännöstä ja Juhani Koskinen Sähkö-Rauma Oy:stä selvitteli teknisiä kysymyksiä. Rauman Energia Oy:n Harry Virtanen ja Lännen Puhelin Oy:n Jouko Kalsi kertoivat lisää tekniikasta ja esittelivät edustamiensa yhtiöiden tarjoamia palveluita.

Toukokuussa 2005 järjestetyn jäsenillan aiheena oli Taloyhtiön pelastussuunnitelma. Esitelmöitsijänä oli Satakunnan pelastuslaitoksen aluepalomestari Timo Nurminen.

Talon turvallisuusteemaa jatkettiin syksyllä 2005 pitämällä marraskuussa jäsenilta, jonka aiheena oli Läpivientien palokatkot. Aiheesta esitelmöi HILTI (Suomi) Oy:n kenttäinsinööri Juho Salonen ja palokatkotuotteita esitteli tekninen myyjä Rainer Junsson.

Huhtikuussa 2006 oli Rauma valtakunnallisen putkiremonttikiertueen tapahtumapaikkana. 19.4. pidettyyn Mahdollisuuksien remontti-seminaariin kutsuttiin poikkeuksellisesti jäsenten lisäksi yleisellä kutsulla kaikki asiasta kiinnostuneille taloyhtiöiden edustajille. Lisäksi kutsuttiin sidosryhmiä, kuten suunnittelijoita, valvojia ja urakoitsijoita. Tilaisuus onnistui hyvin ja osallistujia oli runsaasti sekä päivällä järjestetyssä ammattilais-iltapäivässä että illan yleisötilaisuudessa. Innokkaimmat osallistujat osallistuivat molempiin tilaisuuksiin.

Esitelmöitsijöinä olivat kehityspäällikkö Seppo Räty Suomen Talokeskus Oy:stä aiheinaan Hankesuunnittelu ja Korjausmenetelmät sekä Asiakaslähtöiseen remonttiin valmistautuminen taloyhtiössä. Kiinteistöliiton tiedotuspäällikkö Marjukka Vainio kertoi Tiedonkulusta korjaushankkeessa. Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen puhui Päätöksenteosta, menettelytavoista ja kustannusten jakautumisesta.

Tilaisuuksien avaajana ja loppuyhteenvedon tekijänä toimi Rauman Kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja/toiminnanjohtaja Mikko Vapanen.

Esitelmien lisäksi oli remonttitietoa saatavissa kiertueen yhteistyökumppaneiden näyttelyosastoilta.

PALVELUT JÄSENILLE

LÄMPÖTILANKERÄÄJÄT

Vuonna 1997 hankki yhdistys sarjan lämpötilankerääjiä ja tietokoneohjelman, jolla kerääjät ohjelmoidaan ja raportit tulostetaan. Mittauspalvelu sai jäsenistön keskuudessa hyvän vastaanoton ja lämpötilankerääjillä on vuosien mittaan selvitelty runsaasti lämmitysongelmia jäsenkiinteistöissä.

VUOTOVAHTI-LOKI

Vuonna 2001 hankki yhdistys Vuotovahti-Loki-nimisen laitteen, jolla pystytään talon vesimittarista tallentamaan vedenkulutus usealta vuorokaudelta erittäin tarkasti laitteen muistiin ja sen jälkeen purkamaan mittaustulokset tietokoneelle analysointia varten. Laitteen avulla pystytään toteamaan hyvinkin pienet vesivuodot, joita muuten on varsin mahdotonta havaita. Laitteen avulla on vuosien mittaan selvitetty useiden jäsenkiinteistöjen vedenkulutusta ja todettu vesivuotoja.

PUITESOPIMUS KIINTEISTÖSÄHKÖSTÄ

Vuonna 1998 sähkömarkkinat vapautuivat kiinteistösähkön osalta ja yhdistys ryhtyi viipymättä toimiin asian suhteen. Yhdessä kaupungissa toimivien isännöintitoimistojen kanssa teetettiin Sähkörinki Oy:llä konsulttiselvitys sähkön markkinatilanteesta. Selvityksen teki Petri Muukkonen. Tämän selvityksen yhdistys tarjosi jäsenilleen veloituksetta jäsenmaksuun sisältyvänä etuna.

Konsulttiselvityksestä saatiin neuvottelupohjaa Rauman Energia Oy:n kanssa käytyihin neuvotteluihin kiinteistösähkön puitesopimuksesta yhdistyksen jäsenkiinteistöille. Jäsenistöä tyydyttävän sopimuksen aikaansaaminen paikallisen energiayhtiön kanssa asetettiin tavoitteeksi, ja siinä myös onnistuttiin.

Ensimmäisenä kiinteistöyhdistyksenä Suomessa Rauman Kiinteistöyhdistys solmi jäsenilleen sähkösopimuksen 1.11.1998 alkaen, eli heti ensimmäisestä mahdollisesta päivästä alkaen, kun sähkön kilpailuttaminen tyyppikulutuskäyrillä tuli mahdolliseksi. Ensimmäinen sopimus oli voimassa 31.08.1999 asti. Sen jälkeen yhdistys on neuvotellut sopimukseen useita jatkokausia ja edelleen on voimassa jäsenkiinteistöille edullista sähköä takaava sähkön puitesopimus Rauman Energia Oy:n kanssa.

PAIKALLINEN LAKIMIESYHTEISTYÖ

Uutena toimintamuotona käynnistettiin vuonna 2003 yhteistyö Lakiasiaintoimisto Juhani Salon kanssa. Salo antaa juridista neuvontaa jäsenille asioissa, jotka edellyttävät paikallista tutustumista tilanteeseen. Varatuomari Juhani Salo voi myös ottaa ajaakseen jäsenten asioita. Varsinaiset asianajopalvelut ovat maksullisia.

YHDISTYKSEN TOIMET KOTIKAUPUNKIMME KEHITTÄMISEKSI KIINTEISTÖALAN SEKTORISTA JA KIINTEISTÖJEN EDUNVALVONTA

JÄTEHUOLTO

Vuoden 1993 aikana tehtiin tutustumismatka Molok Oy:öön ja tehtiin kaupungille aloite tämän syväkeräysmenetelmän saamisesta käyttöön Raumalle. Pian kaupunki määrittelikin tälle uudelle astiamuodolle tyhjennystaksan ja ensimmäiset Molokit asennettiin vielä samana vuonna.

Ympäristölautakunnan pyynnöstä annettiin vuonna 1993 lausunto kaupungin uusista jätehuoltomääräyksistä.

Uusista vuoden 1996 alusta voimaanastuneista jätehuoltomääräyksistä pidetyssä kuulemistilaisuudessa olivat yhdistyksen edustajina Antti Tuittila ja Mikko Vapanen. Yhdistyksen saavutuksiksi voidaan kirjata metallin ja lasin erilliskeräilyastiavelvoitteen nostaminen viiden asunnon talosta kymmenen asunnon taloon. Tavoitteemme oli kahdenkymmenen asunnon raja, jota kaupunki ei hyväksynyt. Samoin ehdotimme riittävää siirtymäaikaa, ja uudet määräykset tulivatkin voimaan vasta 1.7.1996 alunperin suunnitellun 1.1. sijasta, jolloin taloyhtiöille jäi paremmin aikaa valmistautua asiaan.

Yhdistyksemme ajoi voimakkaasti sitä, että lasi- ja metallijäte olisi kokeiluluontoisesti kerätty yhteen astiaan. Jätehuoltoviranomaiset olisivat olleet halukkaita suorittamaan lajittelun kaatopaikalla, mutta ympäristöviraston virkamiehet ajoivat omaa näkemystään niin voimakkaasti, että yhdistyksen esitystä ei hyväksytty.

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

Yhdistyksen aloitteesta kaupungin nykyiseen järjestyssääntöön on otettu pihapysäköinnin kieltävä pykälä.

Syyskesällä 1996 antoi yhdistys kaupunginhallituksen pyynnöstä lausunnon kaupungin uusista järjestyssäännöistä.

Nykyisin on järjestyslaki korvannut kaupungin järjestyssäännön.

KIINTEISTÖJEN KAUKOVALVONTA

Vuonna -87 oli Rauman Seudun Puhelin Oy:n edustaja kertomassa hallitukselle kiinteistöjen valvonta- ja hälytysjärjestelmästä nimeltään TELE-TUS. Asiasta keskusteltiin vilkkaasti useissa kokouksissa myöhemminkin.

Vuonna 1990 käynnistettiin yhdistyksen toimesta selvittelyt Rauman kaupungin hankkiman kiinteistöjen kaukovalvonnan hyödyntämismahdollisuuksia yksityissektorilla.

Kiinteistöjen kaukovalvontatoimikunta perustettiin vuonna 1990 ja se jatkoi toimintaansa vuoteen 1992. Nykyään on kaupungin omistamia kiinteistöjä liitetty runsaasti kaukovalvonnan piiriin. Myös yksityisomistuksessa oleviin Raumalaisiin kiinteistöihin on asennettu kaukovalvontalaitteistoja. Tämäkin asia on siis lähtenyt liikkeelle varsin laajassa mitassa ja nousujohteinen kehitys jatkuu edelleen.

PIHAKILPAILUT

Pihakilpailun valmistelut oli käynnistetty jo aikaisempina vuosina, mutta 1986 oli ensimmäinen varsinainen kilpailuvuosi. Kaupunki oli jaettu seitsemään arvostelualueeseen, joilla tuomarit tekivät itsenäisesti alkuarvostelut. Näiden perusteella käytiin loppukilpailu, jonka voittajaksi valittiin As Oy Lensunkolmio.

Myös vuonna -87 järjestettiin pihakilpailu. Ensimmäiselle sijalle valittiin As Oy Bergströminkallion ja As Oy Karpalopolku 10:n piha-alue. Toisella sijalla oli As Oy Verkkovahe ja kolmantena As Oy Savenvalajanvahe. Palkintojenjakotilaisuus pidettiin 19. marraskuuta.

Vuonna -88 aloitettiin pienen- ja keskisuuren teollisuuden miljöökilpailun järjestelyt. Yhdistykseen perustettiin toimikunta valmistelemaan tätä kilpailua. Valmistelut hoidettiin huolella ja laadittiin realistinen budjetti, jonka perusteella anottiin rahoituista kaupungilta. Vuoden 1990 alussa saimme ikäväksemme tiedon, että kaupunginhallituksessa ei oltu kiirehtimispyynnöistä huolimatta asiaa käsitelty. Myöhemmin samana vuonna saimme tiedon, ettei kaupunki tue hankettamme, joten jouduimme valitettavasti jättämaan asian rahoituksen puutteessa sikseen.

KIINTEISTÖHUOLLON KOULUTUS

Vuonna -89 oli yhdistys mukana kiinteistöhuollon koulutustoimikunnassa. Toimikunta laati loppuraportin, jonka mukaan Rauman seudulla oli tarvetta koulutukseen mutta riittävää koulutushalukkuutta ei löytynyt.

PERUSPARANNUSPROJEKTI

Vuoden 1993 syksyllä osallistui koko hallitus apulaiskaupunginjohtajan kutsusta perusparannusprojektin käynnistämiseen tähtäävään tilaisuuteen. Tässä tilaisuudessa päätettiinkin perustaa perusparannusprojektiryhmä, johon nimettiin Rauman kiinteistöyhdistyksen edustajaksi Heikki Hermonen.

Projektiryhmä jatkoi toimintaansa vuoden 1994 loppupuolelle saakka. Se antoi loppuraportin, jonka mukaan projektin aikana myönnettiin korjausavustuksia Raumalaisille asunto-osakeyhtiöille yhteensä noin 2,4 miljoonaa markkaa. Koska korjausavustuksen määrä oli yleensä 10 prosenttia kokonaiskustannuksista, tarkoittaa tämä, että projektin myötä toteutettiin kiinteistöissä noin 24 miljoonan markan peruskorjaukset.

Tämän perusparannusprojektin alullepanemat korjaustyöt jatkuivat vuonna 1995. Ensimmäisessä vaiheessa oli käytössä määräaikaan tehtävä anomismenettely, sittemmin siirryttiin jatkuvaan hakumenettelyyn. Sittemmin on perusparannusavustuksia leikattu ja nykyään niitä myönnetään enää hyvin rajoitetusti, lähinnä hissien rakentamiseen. Perusparannustoiminta jatkuu kuitenkin kaupungissamme edelleen vilkkaana.

KIINTEISTÖVERO

Syksyllä 1994 osallistuimme valtakunnalliseen kiinteistöveropäivään luovuttamalla kaikille valtuustoryhmille, kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajille yhdistyksen kannanotto kiinteistöverosta. Asian tiimoilta järjestettiin lehdistötilaisuus, jonka myötä saimmekin erittäin runsaasti julkisuutta alueen tiedotusvälineissä.

Toimitimme samantyyppisen kirjeen valtuustoryhmille, kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajille myös vuonna 1995.

Raumalaisilla on todella syytä tyytyväisyyteen. Kiinteistövero on asuinrakennusten osalta ollut koko voimassaolonsa ajan yksi Suomen alhaisimmista, eivätkä kaupungin päättäjät ole sitä nostaneet, vaikka houkutus on lamavuosina varmasti ollut suuri. Valitettavan monissa kunnissa on tähän menty.

90-luvun lopulla ja 2000-luvulla on kiinteistövero Raumallakin hieman noussut, mutta kestää edelleen valtakunnallisen vertailun.

JÄSENET JA HALLINTO

JÄSENMÄÄRÄN KEHITYS

Jäsenhankintaa suoritettiin vuonna 1986 lähettämällä jäsenhankintakirjeitä noin 220 asuntoyhtiölle, jotka eivät vielä olleet yhdistyksen jäseniä.

Vuosina 1993-1995 osallistui toiminnanjohtaja Mikko Vapanen Kiinteistöliiton järjestämään jäsenhankintakoulutukseen.

Toimikaudella 1994 panostettiin paljon aktiiviseen jäsenhankintaan. Alkuvuoden ajan tätä työtä teki pääasiassa toiminnanjohtaja Mikko Vapanen. Syksyllä Talokeskukseen palkattiin toiminnanjohtajan avuksi Birgit Suominen hoitamaan jäsenhankintaan liittyviä tehtäviä. Heidän tiivis yhteistyönsä tuotti tulosta ja jäsenmäärän kehitys kääntyi entistä jyrkempään nousuun. Eronneet jäsenet olivat lähinnä toimintansa lopettaneita yrityksiä.

Birgit Suomisen määräaikainen työsuhde päättyi Talokeskuksessa keväällä 1995, mutta hän oli jatkamassa työtään vielä syksyllä muutaman kuukauden. Useana vuonna olemme olleet jäsenhankinnassa valtakunnallista kärkitasoa.

Vuonna 1995 jäsenhankinnan tulokset olivat todella mahtavat. Vuoden aikana kirjattiin uusia yhtiöjäseniä, joiden yhteenlaskettu tilavuus oli 276.669 m3. Tämä tarkoitti prosentuaalisesti mitattuna 51 prosentin kasvua jäsenmäärässä, joka oli tällä mittarilla suvereenisti paras tulos kaikista valtakunnan yhdistyksistä. Suoraan kuutioinakin mitattuna oli jäsenmäärämme kasvu valtakunnallisestikin tarkasteltuna kärkipäässä.

Toiminnanjohtaja Mikko Vapasen ja Birgit Suomisen tekemä työ on tuonut yhdistykseen runsaasti jäseniä myös vuonna 1996, jolloin kirjattiin uusia jäseniä 185.265 m3, eli yhdistyksen jäsenkuutiot lisääntyivät vuonna 1996 noin 23 prosenttia.

Vuonna 1986 oli jäsenmäärämme yhteensä 92, joka jakautui 63 yhtiöjäseneen ja 29 henkilöjäseneen. Vuosina 1986-1993 jäsenten kokonaismäärä pysyi melko vakiona mutta siirtymää henkilöjäsenistä yhtiöjäseniin tapahtui vuosittain niin, että vuonna 1993 oli jäsenten kokonaismäärä 87 jakautuen 78 yhtiöjäseneen ja 9 henkilöjäseneen.

Vuonna 1994 alkoi tämänhetkinen nousukausi jäsenmäärässä ja vuoden lopussa kokonaisjäsenmäärämme oli 97, jakautuen 89 yhtiöjäseneen ja 8 henkilöjäseneen. Vuonna 1995 oli jäsenmäärä jo 127 jakautuen 116 yhtiöjäseneen ja 11 henkilöjäseneen. Tilapäinen henkilöjäsentenkin nousu johtuu siitä, että joitakin hyvin pieniä yritysjäseniä on kirjattu henkilöjäseniksi.

2000-luvulla on yhdistyksen jäsenmäärä kappalemääräisesti kasvanut edelleen, mutta kuutiot ovat pysynyt kutakuinkin entisellään, koska yritysjärjestelyjen myötä yhden erittäin suuren yhteisön jäsenyys päättyi. Vuoden 2005 lopussa oli yhdistyksen kokonaisjäsenmäärä 173 jakautuen 156 asunto-yhtiöjäseneen, viiteen liike-/toimistotaloyhtiöön, kymmeneen yritysjäseneen ja kahteen henkilöjäseneen.

Yhdistyksen jäsenkuutiot olivat vuonna 1996 yhteensä 816.666 m3 ja vuonna 2006 yhteensä 1 132.358 m3. Jäsenkuutiot ovat kasvaneet menneiden kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 315.000 m3 eli noin 39 prosenttia.

Tällä hetkellä pyritään jäseniksi saamaan ennen kaikkea asunto-osakeyhtiöitä eikä uusia henkilöjäseniä enää hyväksytä yhdistykseen.

LUOTTAMUSTOIMET MUISSA YHTEISÖISSÄ

Antti Tuominen toimi jäsenenä Suomen Kiinteistöliiton järjestöjaoksessa vuosina 1991 -1992.

Heikki Hermonen toimi Suomen Kiinteistöliiton liittohallituksen jäsenenä kaksivuotiskauden 1999-2000.

Yhdistyksellä on ollut edustaja Vanha-Rauma säätiön valtuuskunnassa ja hallituksessa. Näissä tehtävissä yhdistystämme ovat edustaneet Antti Tuominen, Matti Mantere, Heikki Hermonen, Juha Antila ja Mikko Vapanen. Aikaisemmin oli mukana myös kunniapuheenjohtaja Eero Korkeakoski

Vuonna 1998 - 1999 Rauman kaupunkikeskustan kehittämistyöryhmässä olivat yhdistyksen edustajina Lauri Torkkeli ja Mikko Vapanen.

SUOMEN KIINTEISTÖLIITON HUOMIONOSOITUKSET YHDISTYKSEN JÄSENILLE

Vuonna 1991 myönsi Suomen Kiinteistöliitto ry ansiomerkkinsä Antti Tuomiselle, Matti Mantereelle ja Mikko Vapaselle. Vuonna 2005 Suomen Kiinteistöliiton ansiomerkit myönnettiin Heikki Hermoselle, Antti Tuittilalle ja Lauri Torkkelille.

Suomen Kiinteistöliiton hopeinen kunniamerkki on myönnetty vuonna 1996 Antti Tuomiselle, vuonna 2001 Heikki Hermoselle ja Jari Laaksoselle ja vuonna 2003 Mikko Vapaselle.

YHDISTYKSEN HALLINTO

PUHEENJOHTAJAT

Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Antti Tuominen vuodet 1982 - 2005. Vuoden 2006 alusta siirtyi Antti Tuominen yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Mikko Vapanen.

VARAPUHEENJOHTAJAT

Varapuheenjohtajina ovat toimineet Juhani Suoramaa 1982-1989, Heikki Hermonen 1990 – 2004 ja Jouni Vainio 2005 alkaen.

HALLITUS

Vuonna 1986 kuuluivat hallitukseen Antti Tuomisen lisäksi Väinö Holmala, Eero Korkeakoski, Jari Laaksonen, Matti Mantere, Aatos Ranta, Juhani Suoramaa, Lauri Torkkeli, Antti Tuittila sekä Mikko Vapanen. Sihteerinä toimi Pauli Hurnanen.

Seuraavat muutokset on yhdistyksen hallituksessa ollut menneiden kahdenkymmene vuoden aikana: Vuonna 1987 tuli Väinö Holmalan tilalle Heikki Hermonen. Vuonna 1989 Eero Korkeakosken tilalle Mika Laine, vuonna 1990 Juhani Suoramaan tilalle Jari Laiho, vuonna 1994 Aatos Rannan tilalle Sakari Saari, vuonna 1995 Mika Laineen tilalle Eino Korsi, vuonna 1996 Jari Laihon tilalle Pentti Varho, vuonna 1998 Matti Manteren tilalle Juha Mantere, vuonna 2003 Jari Laaksosen tilalle Jouni Vainio, vuonna 2004 Lauri Torkkelin tilalle Juha Antila, vuonna 2005 Heikki Hermosen tilalle Pentti Vilo ja Antti Tuittilan tilalle Tapio Pihlajamäki ja vuonna 2006 Sakari Saaren tilalle Seppo Heikintalo.

Nykyiseen hallitukseen kuuluvat siis puheenjohtaja Mikko Vapanen, varapuheenjohtaja Jouni Vainio sekä jäsenet Juha Antila, Seppo Heikintalo, Eino Korsi, Juha Mantere, Tapio Pihlajamäki, Antti Tuominen, Pentti Varho ja Pentti Vilo.

TOIMINNANJOHTAJAT

Toiminnanjohtajana oli 1986-1990 Pauli Hurnanen. Kesäkuusta 1990 alkaen on toiminnanjohtajana toiminut Mikko Vapanen, joka jatkaa tehtävässä edelleen.

TILINTARKASTAJAT

Yhdistyksen tilintarkastajina ovat menneen kymmenvuotiskauden aikana toimineet Matti Santa 1986-1987, Urho Männistö 1986-1988, Pekka Väkevä 1989-1994, Pentti Vilo 1988-2004, Jaakko Vainio 1995, Heikki Kemmo 1996 - edelleen, Timo Virsiheimo 2005 – edelleen.

Tämänhetkiset tilintarkastajat ovat siis Heikki Kemmo ja Timo Virsiheimo.

INTERNET-AIKAKAUSI

Vuoden 1996 keväällä aikaansa seuraava yhdistyksemme hankki ensimmäisenä kiinteistöyhdistyksenä sähköpostiosoitteen, joka oli rataki@wakkanet.fi. Tästä osoitteesta on sittemmin luovuttu ja nykyisin yhdistyksen sähköposti tulee perille osoitteella rauma@kiinteistoliitto.fi tai puheenjohtaja/toiminnanjohtajalle henkilökohtaisesti mikko.vapanen@talokeskus.com.

Samoin yhdistys julkaisi uraauurtavat toiminnanjohtaja Mikko Vapasen tekemät WWW-sivunsa osoitteessa http://www.wakkanet.fi/~rataki. Nykyään yhdistyksen WWW-sivut löytyvät osoitteesta http://www.wakkanet.fi/raumankiinteistoyhdistys. Kyseisestä osoitteesta löytyy myös tämä historiikki HTML-muodossa.

Syksyllä 1996 oli Kiinteistöliiton toimihenkilöiden neuvottelupäivien keskeinen teema sähköinen tiedonvälitys. Yhdistyksemme toiminnanjohtaja Mikko Vapanen osallistui tiiviisti näiden päivien valmisteluun ja piti neuvottelupäivillä kaksi sähköistä tiedonsiirtoa käsittelevää esitelmää.

Rauman Kiinteistöyhdistyksen jalanjäljissä ovat Suomen Kiinteistöliitto ja muut paikallisyhdistykset ottaneet internetin tuomia mahdollisuuksia laajassa mitassa hyötykäyttöön. Vuoden 1996 lopulla alkoivat sähköpostit kulkea liiton ja paikallisyhdistysten välillä toiminnanjohtajamme Mikko Vapasen laatimien käyttöoppaiden avulla. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana on sähköisen tiedonvälityksen kehitys ollut huimaa ja nykyään sähköposti, postituslistat ja erilaiset WWW-portaalit ovat keskeinen osa Suomen Kiinteistöliiton tiedonvälitystä ja jäsenpalvelua.

LOPPUSANAT

Yhdistys on menneiden sadan vuoden aikana osoittanut tarpeellisuutensa paikallisena kiinteistöalan edunvalvojana sekä merkittävänä palveluntuottajana. Yhdistyksen järjestämissä kiinteistöilloissa ovat jäsenet saaneet vuosien varrella valtavan määrän kiinteistöalan tietoutta erittäin laajalla skaalalla.

Suomen Kiinteistöliitossa jo pitkään vallalla ollut suuntaus uhkaa viedä meiltä paikalliset toimintaedellytykset. Pieniä kiinteistöyhdistyksiä on painostettu liittymään suurempiin alueellisiin yhdistyksiin tai ainakin ostamaan niiltä toiminnanjohtaja- ja toimistopalvelut. Toistaiseksi olemme pitäneet pintamme, mutta nähtäväksi jää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Vaikka yhdistyksen toimintamuodot mahdollisesti tulevat muuttumaan, niin toivokaamme kuitenkin, ettei tämä historiikki jää Rauman Kiinteistöyhdistyksen viimeiseksi.

Raumalla 12.10.2006

Mikko Vapanen