Vakkasuomalaisia purjealuksia ja laivanvarustajia   http://www.wakkanet.fi/~karij    


Kustavilaisia paikkoja  

Näillä sivuilla (http://www.wakkanet.fi/~karij ) ja Volter kilven Saaristosarjassa esiintyviä paikkoja. ( Alastalon salissa Pitäjän pienempiä ja Kirkolle )

Aaronkallio Parattulassa oleva mäki. Kirkolle -romaanissa Pietarinkallio
Alakylä Kantatalo Parattulassa
Alastalo Lypyrtissä. Alastalo on sekä talon että suuren tilan nimi. Aikaisemmin maat omisti Ylistalo, mutta Alastalo osti maat vuosisadan alussa. Vanha Ylistalon rakennus sijaitsee itse Alastaloa ylempänä, mistä se on saanut nimensä.  vrt. Alastalon salissa
Ampatti Vuorisalon torppa Salmitussa. Nykyisen torpan paikalla on Rantakulma-niminen tila.
Ambatin gari Kari, joka kuuluu osaksi Taivassalon Kaitaisiin.
Anavainen Kylä Ströömin länsipuolella.
Antintalo Talo Koilassa, joka on sijainnut vanhassa keskikylässä samassa pihapiirissä Heikintalon kanssa. Myöhemmin näistä muodostui yhdessä Herrankartano. Romaanissa "Vähätalo".
Eerikintalo Koilassa. Kantatalo, puolet nykyisestä Isokartanosta. Isokartanon toinenpuoli on Matintalo. Nimet ovat aikaisempien isäntien nimiä. ("Ylistalon Esa")
Elmnäinen Yksinäistila ja sen ympäristön kylä, joka rajoittuu lännessä ja pohjoisessa Koilaan, idässä Taivassaloon ja etelässä Laupuksen kylään.
Emmanrauma Kivimaa/Siusluoto. Kapea salmi Fladan eteläosassa. Salmen rannalla olevassa mökissä on asunut "Sileni Emma".
Flara Kaksi lahtea, jotka yhdistävät Kiviveden ja Tuulveden (?). Kartassa merkitty myös "Pappilan rantaan" (ks. kartta)
Friisilä Kylä Friisilän mailla. Rannassa ollut laivalaituri, jonne vanha maantie päättyi. (ks. kartta)
Grönvik Kylä, jonka virallinen nimi, Viherlahti, ei ole saanut kansan suussa suosiota. (ks. kartta). Paikalla on rakennettu aikoinaan myös purjealuksia.
Heikintalo Talo Koilassa, joka on sijainnut vanhassa keskikylässä samassa pihapiirissä Antintalon kanssa. Myöhemmin näistä muodostui yhdessä Herrankartano. Romaanissa "Isotalo".
Heisala Ruoninluodossa Nummelinista lohkaistun vanhan torpan virallinen ja kansanomainen nimi.
Henrikinvuoret Suuri vuorialue keskellä Kunnaraista. Nimensä se sai Pyhän Henrikin mukaan, jonka kerrotaan nousseen maihin täällä. Alue on Kustavin korkeinta kalliota, ja sen on siis täytynyt olla ensimmäisenä merestä ylhäällä. Vuorilla kummittelee piru nimeltään Talinkorven Eerikki. Vuorista käytetään myös nimitystä Sant Henrikin vuoret.
Herrankartano Koilassa Antintalon ja Heikintalon yhdessä muodostama talo. Vrt. että lähellä on Matintalon ja Eerikintalon muodostama Isokartano. Herrankartanoa ei enää ole.
Herranniemi Niemi Grönvikissä Langstetin länsirannalla. Kerronnan mukaan niemeen olisi haudattu herroja 1808-09.
Hindespendal Suuri ranta-alue pohjois-etelä-suuntaisen Grönvikin tien ja meren välissä. "Henrikin rukouslaakso" liittyy Pyhään Henrikiin ja ristiretkiin. Tarinan mukaan piispa Henrik nousi maihin näillä main ja kulki seurueineen laaksoa Henrikinvuorelle asti. Ennen kirkkoon matkatessa mentiin jäälle Hindespendalissa , sitten Lootholmin ohi ja Flaraa pitkin. Kustaa III:n aikana tulivat kuninkaan joukot Vartsalasta merelle ja nousivat maihin Hindespendaalissa.
Holma Pieni muinoin asuttu saari Ströömissä, jolla ilmeisesti ollut luotsin mökki. Kalliossa vanha vedenkorkeusmerkki aivan luotsiasemaa vastapäätä. Tästä luotsit ovat vedenkorkeuden ilmeisesti mitanneet.
Huruholmi Kari Koilassa Ramsista pohjoiseen.
Härmälä Itätalon vanha ja iso torppa Kaurissalossa.
Idula Kylä joka rajoittuu idässä Koilaan, etelässä Laupukseen, lännessä Parattulaan ja Pöyliin. Romaanissa "Pukkila".
Isokartano Talo Koilassa, johon on yhdistetty vanhat Matintalo ja Eerikintalo. Nykyinen omistaja on Taavi Kilpi.
Isoluoto Kustavin itäosa, johon kuuluvat: Grönvik, Friisilä, Länsikylä, Parattula, Pöyli, Laupunen, Elmäinen, Koila, Idula, Ruola ja Ruoni. V. 1808 paikalla käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä Isoluodon ja Kahiluodon taistelut.
Isotalo ks. Heikintalo
Jannensilta Maantiesilta Fladan yli, joka yhdistää Isoluodon kirkonkylään. Sillan rakennuttaja oli kirkkoherra Johan (Janne) Heino. Silta tehtiin pitäjäläisten talkoovoimin. Se vihittiin käyttöönsä juhannuksena 1896 (Juhannussilta).
Jeremiaksenluolat "Rikkinäist kaljoo" Kivimaalla, Pännäistenniemen pohjoisrannassa.
Juhantalo Talo Kevossa, joka liitettiin 1910-luvulla Isoontaloon.
Juutinkari Kari Ströömissä Langstetista pohjoiseen. Kertoman mukaan kariin on haudattu tanskalaisia. Kirkolle -romaanissa soutajien vaihtopaikka. Saaren on tiettävästi joskus haudattu tanskalaisia juutteja.
Juuvani Koelsuussa oleva kantatalo. Virallisesti Juvans.
Kaaskeri Metsäinen saari Ströömin varrella. Metsän reunassa on lahoava talon raunio, saaren länsirannalla on entisen majakan alusta. (ks. kartta)
Kankare Kantatalo Laupusissa, joka on kuulunut osaksi Idulaan ja Pöyliin. Käytettiin nimenä myös Nygård. Talo on hävinnyt viimeistään vuosisadan alussa. Isäntänä oli mm. Gustaf Nyholm.
Katanpää Lypertön saaren pohjoiskärjessä sijaitseva entinen tsaarinaikainen linnake. Nykyisin Metsähallituksen hallinnassa.
Katavainen Pelto Koilassa Idulan rajan ja Isokartanon tontin välissä.
Kaurissalo Kustavin kolmesta suuresta maasta pohjoisin. Muut ovat Vartsala ja Kivimaa-Isoluoto.
Keisarinkari Kari on saanut nimensä Aleksanteri III:n mukaan. Hänellä oli muinoin tapana pysähtyä tälle pikkuluodolle kuivattelemaan verkkojaan. Hänen vaimonsa Tanskan prinsessa Dagmar (keisarinna Maria Fedorovna) tutustui "Naution Maijaan", joka oli tullut myymään marjoja keisarillisille vieraille. Vuonna 1889 rakennettiin tsaarille Kotkan lähelle Langinkosken kalamaja ja kalastusmatkat Kustaviin vähenivät. Keisarinkarien vieressä on myös Keisarinnan satama (ks. kartta)
Kevo Kylä Kustavissa.
Kiili Pleikilässä Kaislaniemen tilan kansanomainen nimi. Omistaja on Kiili-niminen Seiskarin siirtolainen
Kiimavuori Koila/Pöyli. Laaja jyrkkärinteinen mäki.
Kirnuvuori Mäki Laupusissa Korsniemenpuhdin pohjassa.
Kitula Nummelinin mäkitupa Ruoninluodossa, alkuaan hyvin pieni ja köyhä mökki (nyk. kesäasunto).
Kivimaa Suuri niemi ja kylä Kustavissa.
Koelsuu Kylä Vartsalan kaakkoiskulmassa.
Koila Kylä (virallisesti Koivula). Tiettävästi kylässä on ollut 1400-luvulla Koila -niminen talo, joka on kuulunut Turun tuomiokirkolle.
Krena Iso- ja Vähä-Krena. Pienet saaret Lootholman edustalla. Paikalla on kuvattu Donnerin elokuvaa "Anna".
Krookila Lähellä Laupuksen kantataloa sijainnut talo, jonka maat on yhdistetty Laupukseen. Talo on kokonaan hävinnyt.
Kulmala Kunnaraisen torpan virallinen nimi.
Kummala Kantatalo Kivimaalla, jonka maat on vuosisadan vaihteessa yhdistetty Nissilään. Nykyään Kummalan tontilla on osuuskauppa (?). Aikaisemmin Kummalan omisti kapteeni David Ericsson.
Kunnarainen Yksinäistila, kylä ja säterin ratsutila.
Lahdenperä Heikintalon torppa Koilassa, joka sijaitsee Paskalahden rannalla aivan Ruolan rajalla
Langstet Saari Ströömissä (ks. kartta)
Latokartano Kantatalo Isossa-Rahissa, joka on perustettu 1500-luvulla. Ollut mm. Flemingien sotilasvirkatalo.
Laukkari Kari Koilassa Ruoninluodon ja mantereen välissä.
Laupunen (Laupus) kantatalo ja kylä. Vrt. Laupuksen kartano. Laupuksen niemellä sijaitsee vanha luotsiasema (Wanha luotsiasema)
Lintukoto Volter Kilven huvila Kivimaalla Ströömin rannalla.
Lootholma Kivimaan eteläisin niemi. Paikalla nykyisin Kustavin Lomakeskus (ks. kartta)
Lypyrtti Kylä Kustavin länsiosassa. Lännessä rajana Ahvenamaalle kuuluva Jurmo. Lypyrtissä sijaitsee myös Katanpää. (ks. kartta)
Länsikylä Maarekisterikylä, joka rajoittuu idässä Pöyliin, Parattulaan ja Laupukseen, etelässä pitäjärantaan lännessä ja pohjoisessa Friisilään.
Marjaniemi Salmitun vanhan torpan virallinen ja kansanomainen nimi.
Matintalo Kantatalo Koilassa, puolet nykyisestä Isokartanosta. Toinen puoli on Eerikintalo. Vanha Matintalo on yhä Isokartanon pihapiirissä. Romaanissa "Toistalo". Volter Kilven kotitalo.
Munakari Kaksi karia Iniön aukossa. Kareista voidaan käyttää myös erillisiä nimiä Iso ja Vähä Munakari.
Mustaklupu Kalliosaari Lypertön salmen suulla. Volter Kilpi kertoo Alastalon salissa -kirjassaan eräästä vastarakennetun purjelaivan koepurjehduksesta, joka päättyi onnettomasti yhdelle Mustanklupun lähistöllä sijaitsevista useista matalikoista. Kilpi kuvaa taitavasti, miten rantakalliolla kaukana seisova kateellinen naapuri tunsi sisäistä riemua sydämessään.
Mäkilä Heikintalosta vuosisadan vaihteessa lohkaistun tilan virallinen ja kansanomainen nimi.
Nissilä Kantatalo Kivimaalla.
Ouran salmi Laupusten lähellä oleva salmi. Suomen sodan aikana Lypertöstä tulleet ruotsalaiset ja Iniöstä tulleet venäläiset ottivat rajusti yhteen tällä alueella.
Parattula Kylä Isoluodon keskiosissa, rannassa yhteyslaituri. Paikalla on nykyisin Laura Peterzensin tekstiilimyymälä.
Perkkiö Peltoaukio Koilassa Ruolaan johtavan maantien ja Kiimavuoren välissä.
Pietarin kallio Ks. Aaronkallio
Pietilä Lähellä Laupuksen kantataloa sijainnut talo, jonka maat on yhdistetty Laupukseen. Talo on kokonaan hävinnyt. Volter Kilven syntymäkoti.
Pihlaniemi Vähäinen niemi Langstetin saaren etelärannalla
Pleikilä Kylä, joka rajoittuu pohjoisessa ja idässä Kaurissaloon, etelässä Kevoon sekä lännessä Lypyrttiin ja pitäjärajaan.
Pranttila Siusluodon torppa, joka on sijainnut Fladan rannalla Valpursängen kohdalla.
Puorenjärvi Järvi Kivimaan maantien eteläpuolella.
Puuskeri Pitkä pohjois-eteläsuuntainen saari Etelä-Vartsalassa Krooknaistenniemestä länteen.
Pyhälys Parattulassa pieni pelto Uudenvainion ja Tukkilan Kotipellon välissä.
Pyhän Jaakobin kappeli Kappeli Vähä-Rahissa, joka on rakennettu 1675. Kirkko rakenettiin puusta, ja siitä tehtiin ristikirkko. Runsaan sadan vuoden ajan se palveli seurakuntalaisia, kunnes se siirrettiin Kivimaalle. Hautausmaalla on vielä nähtävissä hautakumpuja ja kiviaitaa.
Pöyli Kylä, joka rajoittuu pohjoisessa Ruoniin, idässä Idulaan, etelässä Parattulaan ja lännessä Länsikylään. Nykyään siihen ei kuulu yhtään taloa.
Rahi Kylä Kivimaasta koilliseen.
Ramsi Laupusissa pohjoispäästään Isoluodon mantereeseen maatunut saari, nykyään niemi.
Rantakari Kari Ströömissä lähellä Grönvikin rantaa. Paikalla vaihdettiin kirkkoveneen soutajia.
Riskeläisvuori Mäki Fladan länsirannalla vastapäätä Lootholmaa.
Ristivuori Jyrkkärinteinen ja kallioinen mäki Elmnäisten rajalla. Vuoren maantien puoleisessa seinämässä on kalliohalkeamien muodostama kolmisen metriä korkea risti.
Ruola Pieni kylä, joka rajoittuu pohjoisessa ja idässä Ruoniin, etelässä Koilaan ja lännessä Idulaan.
Ruoni Kylä, joka rajoittuu pohjoisessa Salmittuun, idässä pitäjänrajaan (Taivassalo), etelässä Koilaan, Ruolaan ja Pöyliin sekä lännessä Kunnaraisiin.
Salminiittu Kylä, joka rajoittuu pohjoisessa pitäjänrajaan (Taivassalo) samoin idässä, etelässä Ruoniin ja lännessä Kunnaraisiin ja Rahiin.
Salmittu Maarekisterissä yksinäistila, joka on aikoinaan ollut Kustavin suurin maatila. Käytetään myös kylän Salminiittu-nimenä.
Sant Henrikin vuoret ks. Henrikinvuoret
Sarvilinna Alastalon vieressä oleva vuosisadan alussa rakennettu Lars Sonckin piirtämä jugendhuvila, jonka silmiinpistävänä erikoisuutena kohoaa korkea torni. Sarvilinnan asukkaan ovat entisiä Hornborgeja, nimensuomennoksen myötä heistä tuli Sarvilinnoja.
Simula Lähellä Laupuksen kantataloa sijainnut talo, jonka maat on yhdistetty Laupukseen. Talo on kokonaan hävinnyt.
Siusluoto Yksinäistalo ja kylä (vain maarekisterikylä, käytännössä Siusluoto lasketaan viereiseen kirkonkylään).
Stenman Kantatalo Parattulassa, joka on sijainnut maantien pohjoispuolella Alakylää vastapäätä. Romaanissa "Hakamäki".
Ströömi Vartsalan ja Anavaisten maiden itäpuolinen kapeahko merialue, joka on ennen ollut huomattava sisäväylä pohjoiseen. Ströömi on kuvattuna myös Kustavin vaakunassa. Ulkosaariyhdistys on julkaissut v. 2002 kirjan: Sadunhohtoinen Stöömi.
Talinkorpi Kunnaraisissa suuri metsäalue Puorenjärvestä suoraan etelään.
Tukkila Kantatalo Parattulassa. Vrt. Tukkilan tuulimylly.
Tärtti Parattula Alakylä. Pelto Rantaniityn länsilaidassa.
Uusiniittu Pellot Koilassa Idulan rajalla.
Vahaniitty Iso-Rahi, Eskola. Pelto lähellä Vesivuorenpuhtia. Meri ulottunut ennen pellolle asti ja tuonut mukanaan merivahaa.
Vahetuskivi ks. Rantakari
Valpursänki Pelto Siusluodossa.
Vainionperä Laupuksesta lohkaistun siirtolaistilan virallinen nimi. Kansanomaisesti käytetään asukkaan sukunimeä Juslin.
Vesivuori Vuori Tuulveden rannalla. Vuori on laaja ja jyrkkä. Nimensä se on saanut sijaintinsa takia. Vuoren alle ovat tulleet laivat. Kirkkomatkalaisten veneet olivat Pyhän Jaakobin kappelissa tapahtuneen jumalanpalveluksen aikana Vesivuoren suojaisissa lahdissa.
Vesterby Ks. Länsikylä.
Viherlahti Grönvikin kylän 60-luvun lopulla suomennettu ja nykyään virallisena kylännimenä käytettävä nimi. (ks. kartta)
Vikatmaa Saari Kivimaasta luoteeseen. Aikoinaan laidunmaata.
Viliskeri Saari Koelsuussa Langstetista etelään.
Vuoriluoto Luoto Elmnäisissä Ruoninluodosta etelään.
Vähäniemi Koilassa Idulan rajan lähellä sijaitsevien Huvilan, Kauniston, Engdahlin ja Rauhalan torppien ympäristön nimi.
Vähätalo Toinen Ruolan kylän kantataloista. Nyk. Päivölä e Antintalo
Vännilänpuhti Puhti Parattulan ja Friisilän välissä. Paikasta alkoi kirkkoveneiden (mm. Kihlakunta) soutu Kustavin kirkolle.
Ylistalo Vanha talon nimi Lypyrtin Alastalon tilalla.
Yläinenpää Koilassa Isokartanon puoleinen osa kylää. Toinen puoli on Alainenpää.
Ääritalo Kantatalo Grönvikissä, joka on ollut yli 300 vuotta saman suvun hallussa.
Lähteet: - Kustavin paikannimiluettelo - Kustavin kulttuurilautakunta 1987.
- Kustavin historia.
-Kilpi Taavi: Volter Kilpi ja vanha Kustavi. Volter Kilven Seura ry. Uusikaupunki 1999. ISBN 952-90101-1-7

- Holmroos Altti: Sadunhohtoinen Ströömi. Ulkosaariyhdistys ry 8. Karhukopio 2002. ISBN 951-98573-2-X
- Assmann Eeva-liisa ja Dietrich: Kustavin muinaisia. Volter Kilven Seuran julkaisuja 8. Helsinki 2001. ISBN 951-97278-2-5

Kuvia Kirkolle -romaanin paikoista

Tulosta tämä www-sivu Taavi Kilven kirjan:
"Volter Kilpi ja vanha Kustavi" väliin ja lähde
kotiseutukierrokselle Kustaviin.


         19.06.2007