| Aaronkallio |
Parattulassa oleva
mäki. Kirkolle -romaanissa Pietarinkallio |
| Alakylä |
Kantatalo
Parattulassa |
| Alastalo |
Lypyrtissä. Alastalo on sekä talon että suuren tilan nimi. Aikaisemmin maat
omisti Ylistalo, mutta Alastalo osti maat
vuosisadan alussa. Vanha Ylistalon rakennus sijaitsee itse Alastaloa ylempänä, mistä se
on saanut nimensä. vrt.
Alastalon salissa |
| Ampatti |
Vuorisalon torppa Salmitussa.
Nykyisen torpan paikalla on Rantakulma-niminen tila. |
| Ambatin gari |
Kari, joka kuuluu osaksi Taivassalon Kaitaisiin. |
| Anavainen |
Kylä Ströömin
länsipuolella. |
| Antintalo |
Talo Koilassa,
joka on sijainnut vanhassa keskikylässä samassa pihapiirissä Heikintalon
kanssa. Myöhemmin näistä muodostui yhdessä Herrankartano.
Romaanissa "Vähätalo". |
| Eerikintalo |
Koilassa. Kantatalo, puolet nykyisestä Isokartanosta.
Isokartanon toinenpuoli on Matintalo. Nimet ovat
aikaisempien isäntien nimiä. ("Ylistalon Esa") |
| Elmnäinen |
Yksinäistila
ja sen ympäristön kylä, joka rajoittuu lännessä ja
pohjoisessa Koilaan, idässä Taivassaloon
ja etelässä Laupuksen kylään. |
| Emmanrauma |
Kivimaa/Siusluoto. Kapea salmi Fladan
eteläosassa. Salmen rannalla olevassa mökissä on asunut "Sileni Emma". |
| Flara |
Kaksi lahtea, jotka yhdistävät Kiviveden
ja Tuulveden (?). Kartassa merkitty myös "Pappilan rantaan"
(ks. kartta) |
| Friisilä |
Kylä Friisilän mailla. Rannassa ollut
laivalaituri, jonne vanha maantie päättyi. (ks. kartta) |
|
Grönvik |
Kylä, jonka virallinen nimi, Viherlahti, ei ole saanut kansan suussa suosiota.
(ks. kartta).
Paikalla on rakennettu aikoinaan myös purjealuksia. |
| Heikintalo |
Talo Koilassa,
joka on sijainnut vanhassa keskikylässä samassa pihapiirissä Antintalon
kanssa. Myöhemmin näistä muodostui yhdessä Herrankartano.
Romaanissa "Isotalo". |
| Heisala |
Ruoninluodossa
Nummelinista
lohkaistun vanhan torpan virallinen ja kansanomainen nimi. |
| Henrikinvuoret |
Suuri vuorialue keskellä Kunnaraista. Nimensä se sai Pyhän Henrikin
mukaan, jonka kerrotaan nousseen maihin täällä. Alue on Kustavin korkeinta kalliota, ja
sen on siis täytynyt olla ensimmäisenä merestä ylhäällä. Vuorilla kummittelee piru
nimeltään Talinkorven Eerikki. Vuorista käytetään myös nimitystä
Sant Henrikin vuoret. |
| Herrankartano |
Koilassa Antintalon ja Heikintalon
yhdessä muodostama talo. Vrt. että lähellä on Matintalon
ja Eerikintalon muodostama Isokartano. Herrankartanoa ei
enää ole. |
| Herranniemi |
Niemi Grönvikissä Langstetin länsirannalla. Kerronnan mukaan niemeen
olisi haudattu herroja 1808-09. |
| Hindespendal |
Suuri ranta-alue
pohjois-etelä-suuntaisen Grönvikin tien ja
meren välissä. "Henrikin rukouslaakso" liittyy Pyhään
Henrikiin ja ristiretkiin. Tarinan mukaan piispa Henrik nousi maihin näillä main ja
kulki seurueineen laaksoa Henrikinvuorelle
asti. Ennen kirkkoon matkatessa mentiin jäälle Hindespendalissa ,
sitten Lootholmin ohi ja Flaraa
pitkin. Kustaa III:n aikana tulivat kuninkaan joukot Vartsalasta
merelle ja nousivat maihin Hindespendaalissa. |
|
Holma |
Pieni muinoin asuttu saari
Ströömissä, jolla ilmeisesti ollut luotsin mökki. Kalliossa vanha
vedenkorkeusmerkki aivan luotsiasemaa vastapäätä. Tästä luotsit ovat
vedenkorkeuden ilmeisesti mitanneet. |
| Huruholmi |
Kari Koilassa Ramsista pohjoiseen. |
| Härmälä |
Itätalon vanha ja iso torppa Kaurissalossa. |
| Idula |
Kylä joka rajoittuu idässä Koilaan, etelässä Laupukseen,
lännessä Parattulaan ja Pöyliin.
Romaanissa "Pukkila". |
| Isokartano |
Talo Koilassa,
johon on yhdistetty vanhat Matintalo ja Eerikintalo. Nykyinen omistaja on Taavi
Kilpi. |
| Isoluoto |
Kustavin itäosa, johon kuuluvat: Grönvik, Friisilä, Länsikylä,
Parattula, Pöyli, Laupunen,
Elmäinen, Koila, Idula,
Ruola ja Ruoni.
V. 1808 paikalla käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä Isoluodon ja
Kahiluodon taistelut. |
| Isotalo |
ks.
Heikintalo |
| Jannensilta |
Maantiesilta Fladan yli,
joka yhdistää Isoluodon kirkonkylään. Sillan
rakennuttaja oli kirkkoherra Johan (Janne) Heino. Silta tehtiin
pitäjäläisten talkoovoimin. Se vihittiin käyttöönsä juhannuksena 1896 (Juhannussilta). |
| Jeremiaksenluolat |
"Rikkinäist kaljoo"
Kivimaalla, Pännäistenniemen
pohjoisrannassa. |
| Juhantalo |
Talo Kevossa, joka
liitettiin 1910-luvulla Isoontaloon. |
| Juutinkari |
Kari Ströömissä
Langstetista pohjoiseen. Kertoman mukaan kariin
on haudattu tanskalaisia. Kirkolle -romaanissa soutajien vaihtopaikka.
Saaren on tiettävästi joskus haudattu tanskalaisia juutteja. |
| Juuvani |
Koelsuussa oleva
kantatalo. Virallisesti Juvans. |
|
Kaaskeri |
Metsäinen saari Ströömin
varrella. Metsän reunassa on lahoava talon raunio, saaren länsirannalla on entisen
majakan alusta. (ks. kartta) |
| Kankare |
Kantatalo Laupusissa,
joka on kuulunut osaksi Idulaan ja Pöyliin.
Käytettiin nimenä myös Nygård. Talo on hävinnyt viimeistään
vuosisadan alussa. Isäntänä oli mm.
Gustaf
Nyholm. |
|
Katanpää |
Lypertön saaren
pohjoiskärjessä sijaitseva entinen tsaarinaikainen linnake. Nykyisin
Metsähallituksen hallinnassa. |
| Katavainen |
Pelto Koilassa Idulan rajan ja Isokartanon
tontin välissä. |
| Kaurissalo |
Kustavin kolmesta suuresta maasta pohjoisin. Muut ovat Vartsala
ja Kivimaa-Isoluoto. |
|
Keisarinkari |
Kari on saanut nimensä Aleksanteri
III:n mukaan. Hänellä oli muinoin tapana pysähtyä tälle pikkuluodolle
kuivattelemaan verkkojaan. Hänen vaimonsa Tanskan prinsessa Dagmar
(keisarinna Maria Fedorovna) tutustui "Naution Maijaan",
joka oli tullut myymään marjoja keisarillisille vieraille. Vuonna 1889 rakennettiin
tsaarille Kotkan lähelle Langinkosken kalamaja ja kalastusmatkat Kustaviin
vähenivät. Keisarinkarien vieressä on myös Keisarinnan satama (ks. kartta) |
| Kevo |
Kylä Kustavissa. |
| Kiili |
Pleikilässä Kaislaniemen
tilan kansanomainen nimi. Omistaja on Kiili-niminen Seiskarin
siirtolainen |
| Kiimavuori |
Koila/Pöyli.
Laaja jyrkkärinteinen mäki. |
| Kirnuvuori |
Mäki Laupusissa
Korsniemenpuhdin pohjassa. |
| Kitula |
Nummelinin mäkitupa Ruoninluodossa,
alkuaan hyvin pieni ja köyhä mökki (nyk. kesäasunto). |
| Kivimaa |
Suuri niemi ja kylä Kustavissa. |
| Koelsuu |
Kylä Vartsalan kaakkoiskulmassa. |
| Koila |
Kylä (virallisesti Koivula).
Tiettävästi kylässä on ollut 1400-luvulla Koila -niminen talo, joka
on kuulunut Turun tuomiokirkolle. |
| Krena |
Iso- ja Vähä-Krena. Pienet
saaret Lootholman edustalla. Paikalla on kuvattu Donnerin elokuvaa
"Anna". |
| Krookila |
Lähellä Laupuksen
kantataloa sijainnut talo, jonka maat on yhdistetty Laupukseen. Talo on
kokonaan hävinnyt. |
| Kulmala |
Kunnaraisen torpan
virallinen nimi. |
| Kummala |
Kantatalo Kivimaalla,
jonka maat on vuosisadan vaihteessa yhdistetty Nissilään.
Nykyään Kummalan tontilla on osuuskauppa (?). Aikaisemmin Kummalan
omisti kapteeni
David Ericsson. |
| Kunnarainen |
Yksinäistila, kylä ja
säterin ratsutila. |
| Lahdenperä |
Heikintalon torppa Koilassa, joka sijaitsee Paskalahden
rannalla aivan Ruolan rajalla |
| Langstet |
Saari Ströömissä (ks. kartta) |
| Latokartano |
Kantatalo Isossa-Rahissa, joka on perustettu
1500-luvulla. Ollut mm. Flemingien sotilasvirkatalo. |
| Laukkari |
Kari Koilassa Ruoninluodon ja mantereen välissä. |
|
Laupunen |
(Laupus) kantatalo ja kylä. Vrt. Laupuksen kartano.
Laupuksen niemellä sijaitsee vanha luotsiasema (Wanha luotsiasema) |
| Lintukoto |
Volter
Kilven huvila Kivimaalla Ströömin rannalla. |
|
Lootholma |
Kivimaan
eteläisin niemi. Paikalla nykyisin Kustavin
Lomakeskus (ks.
kartta) |
| Lypyrtti |
Kylä Kustavin
länsiosassa. Lännessä rajana Ahvenamaalle kuuluva Jurmo.
Lypyrtissä sijaitsee myös Katanpää.
(ks. kartta)
|
| Länsikylä |
Maarekisterikylä, joka rajoittuu
idässä Pöyliin, Parattulaan
ja Laupukseen, etelässä pitäjärantaan
lännessä ja pohjoisessa Friisilään. |
| Marjaniemi |
Salmitun vanhan
torpan virallinen ja kansanomainen nimi. |
| Matintalo |
Kantatalo Koilassa,
puolet nykyisestä Isokartanosta. Toinen puoli
on Eerikintalo. Vanha Matintalo
on yhä Isokartanon pihapiirissä. Romaanissa "Toistalo".
Volter Kilven kotitalo. |
| Munakari |
Kaksi karia Iniön aukossa. Kareista voidaan
käyttää myös erillisiä nimiä Iso ja
Vähä Munakari. |
|
Mustaklupu |
Kalliosaari Lypertön
salmen suulla. Volter Kilpi kertoo Alastalon salissa -kirjassaan eräästä
vastarakennetun purjelaivan koepurjehduksesta, joka päättyi onnettomasti
yhdelle Mustanklupun lähistöllä sijaitsevista useista matalikoista. Kilpi
kuvaa taitavasti, miten rantakalliolla kaukana seisova kateellinen naapuri
tunsi sisäistä riemua sydämessään. |
| Mäkilä |
Heikintalosta
vuosisadan vaihteessa lohkaistun tilan virallinen ja kansanomainen nimi. |
| Nissilä |
Kantatalo Kivimaalla. |
|
Ouran salmi |
Laupusten lähellä oleva salmi. Suomen sodan
aikana Lypertöstä tulleet ruotsalaiset ja
Iniöstä tulleet venäläiset ottivat rajusti yhteen tällä alueella. |
|
Parattula |
Kylä Isoluodon
keskiosissa, rannassa yhteyslaituri. Paikalla on nykyisin Laura
Peterzensin tekstiilimyymälä. |
| Perkkiö |
Peltoaukio Koilassa
Ruolaan johtavan maantien ja Kiimavuoren
välissä. |
|
Pietarin kallio |
Ks.
Aaronkallio |
| Pietilä |
Lähellä Laupuksen
kantataloa sijainnut talo, jonka maat on yhdistetty Laupukseen. Talo on
kokonaan hävinnyt.
Volter Kilven
syntymäkoti. |
| Pihlaniemi |
Vähäinen niemi Langstetin
saaren etelärannalla |
|
Pleikilä |
Kylä, joka rajoittuu pohjoisessa ja
idässä Kaurissaloon, etelässä Kevoon sekä lännessä Lypyrttiin
ja pitäjärajaan. |
| Pranttila |
Siusluodon torppa,
joka on sijainnut Fladan rannalla Valpursängen kohdalla. |
| Puorenjärvi |
Järvi Kivimaan
maantien eteläpuolella. |
| Puuskeri |
Pitkä pohjois-eteläsuuntainen saari Etelä-Vartsalassa
Krooknaistenniemestä länteen. |
| Pyhälys |
Parattulassa pieni
pelto Uudenvainion ja Tukkilan
Kotipellon välissä. |
| Pyhän Jaakobin kappeli |
Kappeli Vähä-Rahissa,
joka on rakennettu 1675. Kirkko rakenettiin puusta, ja siitä tehtiin ristikirkko. Runsaan
sadan vuoden ajan se palveli seurakuntalaisia, kunnes se siirrettiin Kivimaalle.
Hautausmaalla on vielä nähtävissä hautakumpuja ja kiviaitaa. |
| Pöyli |
Kylä, joka rajoittuu pohjoisessa Ruoniin, idässä Idulaan,
etelässä Parattulaan ja lännessä Länsikylään. Nykyään siihen ei kuulu
yhtään taloa. |
| Rahi |
Kylä Kivimaasta
koilliseen. |
| Ramsi |
Laupusissa
pohjoispäästään Isoluodon mantereeseen
maatunut saari, nykyään niemi. |
| Rantakari |
Kari Ströömissä
lähellä Grönvikin rantaa. Paikalla
vaihdettiin kirkkoveneen soutajia. |
|
Riskeläisvuori |
Mäki Fladan
länsirannalla vastapäätä Lootholmaa. |
|
Ristivuori |
Jyrkkärinteinen ja kallioinen mäki Elmnäisten rajalla. Vuoren maantien puoleisessa
seinämässä on kalliohalkeamien muodostama kolmisen metriä korkea risti. |
| Ruola |
Pieni kylä, joka rajoittuu pohjoisessa ja
idässä Ruoniin, etelässä Koilaan
ja lännessä Idulaan. |
| Ruoni |
Kylä, joka rajoittuu pohjoisessa Salmittuun, idässä pitäjänrajaan (Taivassalo),
etelässä Koilaan, Ruolaan
ja Pöyliin sekä lännessä Kunnaraisiin. |
| Salminiittu |
Kylä, joka rajoittuu pohjoisessa
pitäjänrajaan (Taivassalo) samoin idässä, etelässä Ruoniin
ja lännessä Kunnaraisiin ja Rahiin. |
| Salmittu |
Maarekisterissä yksinäistila, joka on
aikoinaan ollut Kustavin suurin maatila. Käytetään myös kylän Salminiittu-nimenä. |
|
Sant Henrikin vuoret |
ks.
Henrikinvuoret |
|
Sarvilinna |
Alastalon
vieressä oleva vuosisadan alussa rakennettu Lars Sonckin piirtämä jugendhuvila, jonka silmiinpistävänä
erikoisuutena kohoaa korkea torni. Sarvilinnan asukkaan ovat entisiä Hornborgeja,
nimensuomennoksen myötä heistä tuli Sarvilinnoja. |
| Simula |
Lähellä Laupuksen
kantataloa sijainnut talo, jonka maat on yhdistetty Laupukseen. Talo on kokonaan
hävinnyt. |
| Siusluoto |
Yksinäistalo ja kylä (vain
maarekisterikylä, käytännössä Siusluoto lasketaan viereiseen
kirkonkylään). |
| Stenman |
Kantatalo Parattulassa,
joka on sijainnut maantien pohjoispuolella Alakylää
vastapäätä. Romaanissa "Hakamäki". |
|
Ströömi |
Vartsalan ja Anavaisten
maiden itäpuolinen kapeahko merialue, joka on ennen ollut huomattava
sisäväylä pohjoiseen.
Ströömi on kuvattuna myös Kustavin vaakunassa. Ulkosaariyhdistys on
julkaissut v. 2002 kirjan: Sadunhohtoinen Stöömi. |
| Talinkorpi |
Kunnaraisissa
suuri metsäalue Puorenjärvestä suoraan etelään. |
| Tukkila |
Kantatalo Parattulassa.
Vrt. Tukkilan tuulimylly. |
| Tärtti |
Parattula Alakylä. Pelto Rantaniityn
länsilaidassa. |
| Uusiniittu |
Pellot Koilassa Idulan rajalla. |
| Vahaniitty |
Iso-Rahi, Eskola. Pelto lähellä Vesivuorenpuhtia. Meri ulottunut ennen pellolle
asti ja tuonut mukanaan merivahaa. |
|
Vahetuskivi |
ks.
Rantakari |
| Valpursänki |
Pelto Siusluodossa. |
| Vainionperä |
Laupuksesta
lohkaistun siirtolaistilan virallinen nimi. Kansanomaisesti käytetään asukkaan
sukunimeä Juslin. |
| Vesivuori |
Vuori Tuulveden
rannalla. Vuori on laaja ja jyrkkä. Nimensä se on saanut sijaintinsa takia. Vuoren alle
ovat tulleet laivat. Kirkkomatkalaisten veneet olivat Pyhän
Jaakobin kappelissa tapahtuneen jumalanpalveluksen aikana Vesivuoren
suojaisissa lahdissa. |
| Vesterby |
Ks. Länsikylä. |
| Viherlahti |
Grönvikin
kylän 60-luvun lopulla suomennettu ja nykyään virallisena kylännimenä käytettävä
nimi. (ks. kartta) |
|
Vikatmaa |
Saari
Kivimaasta luoteeseen. Aikoinaan laidunmaata. |
| Viliskeri |
Saari Koelsuussa Langstetista etelään. |
| Vuoriluoto |
Luoto Elmnäisissä
Ruoninluodosta etelään. |
| Vähäniemi |
Koilassa Idulan rajan lähellä sijaitsevien Huvilan,
Kauniston, Engdahlin ja Rauhalan
torppien ympäristön nimi. |
| Vähätalo |
Toinen Ruolan kylän
kantataloista. Nyk. Päivölä e
Antintalo |
|
Vännilänpuhti |
Puhti
Parattulan ja Friisilän välissä.
Paikasta alkoi kirkkoveneiden (mm. Kihlakunta) soutu Kustavin kirkolle.
|
| Ylistalo |
Vanha talon nimi Lypyrtin
Alastalon tilalla. |
| Yläinenpää |
Koilassa Isokartanon puoleinen osa kylää. Toinen puoli on
Alainenpää. |
| Ääritalo |
Kantatalo Grönvikissä,
joka on ollut yli 300 vuotta saman suvun hallussa. |
|
|
| Lähteet: |
- Kustavin paikannimiluettelo - Kustavin
kulttuurilautakunta 1987.
- Kustavin historia.
-Kilpi Taavi: Volter Kilpi ja vanha Kustavi. Volter Kilven Seura ry.
Uusikaupunki 1999. ISBN 952-90101-1-7
- Holmroos Altti: Sadunhohtoinen Ströömi. Ulkosaariyhdistys ry 8.
Karhukopio 2002. ISBN 951-98573-2-X
- Assmann Eeva-liisa ja Dietrich: Kustavin
muinaisia. Volter Kilven Seuran julkaisuja 8. Helsinki 2001. ISBN
951-97278-2-5 |
