Vakkasuomalaisia purjealuksia ja laivanvarustajia   http://www.wakkanet.fi/~karij    


Kuunari Saari

Saari

  • 1891 Kustavin Kevolla hongasta Wilhelm Wigeliuksen johdolla rakennettu kolmimastoinen kuunarilaiva
  • 404 lästiä pituus oli 40,02 m. Alus oli suurin Kustavissa rakennettu alus.
  • 1891 omistajana
  • 1891 alus kävi neitsytmatkalla Välimerellä päällikkönä oli jo 30 vuotta merillä seilannut, David Ericsson (1)
  • 1892 toinen matka lähti Kotkasta Lontooseen päällikkönä David Ericsson (1). Alus törmäsi ahvenanmaalaiseen kuunari Toivoon sumussa. Kotkan raastuvanoikeus ja hovioikeus syyllisti Saaren, mutta Senaatille valitus kannatti ja Toivo määrättiin syylliseksi.
  • 1893 yhtiökokous valitsi uudeksi päälliköksi uusikaupunkilaisen merikapteeni K.A. Söderlundin.
  • 1894 alus haki Amerikasta puutavaraa Dieppeen ja Kanadasta Liverpooliin
  • 1895 alus haki Amerikan Pensacolasta puutavaraa Espanjan Alicanteen
  • Taavi Kilven kirjassa Historian kuteita, kerrotaan miten alus yritti pelastaa haaksirikkoutuneen amerikkalaisen kuunari Mary Amsdenin aluksen miehistöä. Pelastusoperaatiossa he menettivät puosu Lindholmin. Myöhemmin kapteeni Söderlund sai  Yhdysvaltain presidentti Glewelandiltä pokaalin "tunnustuksena humaanisesta teosta". Pokaali oli esillä kulttuurikeskus Crusellissa elokuussa 2002.
  • 1895 päälliköksi tuli lokalahtelainen merikapteeni Kalle Absalon Widemark
  • 1897 päälliköksi tuli kalantilainen merikapteeni Johan (Janne) Gabriel Sundvik.
  • 1898 Hän sairastui Amerikassa ja menehtyi huhtikuun 13
  • 1898 päälliköksi tuli kapteeni Frans Nyholm
  • 1901 päälliköksi tuli Karl Wilhelm Walter Karlsson Vårdöstä
  • 1904-07 päällikönä kustavilainen August Arvid Blomqvist
  • 1906 perämieheksi kustavilainen Antti Wihuri
  • 1908 päälliköksi kustavilainen Albin Holmroos
  • Päällikkönä myös David Ericssonin poika, Anto Ferdinend Ericsson.
  • Alus ylitti 14 kertaa Atlantin ja v. 1903 kävi jopa Intian Valtamerelläkin.
  • 1910 alus alkoi olla jo parhaat päivänsä nähnyt, ja kapteeni Anto Ericsson kirjoittaa:
    • "Ei tällä laivalla enää voi kun lamettua ja pumputa vettä, myydään se raumalaisille."
  • 1912 myytiin Raumalle. Ostajina Jalmari Penttilä, Frans Wene, Frans Varho, Kustaa Yrjänen ym.
  • 1914 sodan alussa saapui Lubeckistä Viipuriin
  • 1916 myytiin Vantaalle (Hki rekisteri)
  • 1917 asennettiin pääkone
  • 1922 ostettiin taas Raumalle; Jalmari Penttilä 40/100, Edvin Wene 40/100 ja Frans Warho 20/100
  • 1924 T:mi John Nurminen osti huutokaupasta aluksen
  • 1937 alus purettiin ja poistettiin rekisteristä.
  • Kirjoituksia aluksesta mm:
    • U:gin Sanomat 13.01.1968 Kilpi Taavi: Kustavin talonpoikaisretarien reiteillä. Kuunariparkki Saaren purjehdusmatkat
    • U:gin Sanomat 05.03.1968 Kilpi Taavi: Kustavin talonpoikaisretarien reiteillä. Kuunariparkki Saaren purjehdusmatkat
    • U:gin Sanomat 05.08.1972 Antti ja parkki Saari (Antti Wihuri)
  • Lähteet
    • Kelosto Kerttu: Rauman viimeiset purjelaivat. Raumalaisen purjelaivaston historiaa Tuomo Varhon muistiinpanojen pohjalta. Oy Länsi-Suomi Rauma 1987. ISBN 951-99869-2-8
    • Heervä Ismo: Kustavin historia. Uudenkaupungin Kirjapaino Oy 1983. ISBN 951-99435-5-2
    • Kilpi Taavi: Kustavin talonpoikaisretarien jäljillä, U:gin Kirjapaino Oy 1968 (kirjassaan hän vertaa Saaren kotiinpaluuta Poriin v. 1897 Volter Kilven teokseen "Albatrossin tarina".
    • Kilpi Taavi: Historian kuteita, Eteläisen Vakka-Suomen talonpoikaispurjehduksen vaiheita. U:gin Kirjapaino Oy 1987 ISBN 951-99876-4-9
    • Kilpi Taavi: Kustavin talonpoikaisretarien reiteillä. Eripainos Uudenkaupungin Sanomista 1967-68
    • Kallberg Ulla: Kustavin talonpoikaispurjehduksesta 1860-1915, ISBN 951-642-020-6
    • Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001 ISBN 951-26645-4-8 (sivut 515-522)
    • Karttunen Ilkka, Pietikäinen Matti, Suopanki Marja-Liisa: Uljaksen vanavedessä. John Nurmisen Säätiö. ISBN 952-9745-24-9

          26.12.2006