Vakkasuomalaisia purjealuksia ja laivanvarustajia   http://www.wakkanet.fi/~karij    


  Parkkilaiva Aalto (Sverre)

  • 1872 Uudessakaupungissa valmistunut rautakaarinen kuunari.
  • 320 nrt. 176 lästiä ja sen pituus oli 47,7 m
  • Aluksen suunnitteli Kjäldström.
  • 1872 Turussa alukseen asennetiin myös apuhöyrykone 45 hv.
  • Alus oli nopea kulkemaan, Itämerelläkin jopa 12 solmua,
  • 1872 Varustajina
  • 1875 poistettiin apumoottori ja rikattiin uudelleen parkiksi. Alus oli Maailman pienin parkkilaiva.
  • 1886 Myytiin uusikaupunkilaiselle Karl .W. Palénille.
  • 1889-1891 päällikkönä E.S. Erholm.
  • 1891 uudelleen rekisteröitiin Ukiin
  • 1892 alus myytiin Raumalle ja kauppias Johan Torkista tuli sen osakas 3/4 osuudella. Rekisteritiedoissa Aallon pääisännäksi mainitaan laivuri Johan Söderlund, vaikka omistikin laivasta vain neljäsosan.
  • 1897 varustajana John Nurminen ja päälliköinä E. Toivonen, Theodor Kokkala ja Antti Vene.
  • 1907 päällikkönä F.I. Rinne ja perämiehenä kalantilainen (uusikirkkolainen) Jalo Putta, joka on kirjoittanut tuosta ajasta kirjaansa: maailman merillä.
  • 1914 huutokaupattiin Ykspihlajassa raumalaiselle yhtymälle jossa pääisäntä oli Johan Tork
  • 1916 myyty Ouluun
  • 1917 myyty Helsinkiin
  • 1917 myyty Ruotsiin Gävleen
  • 1920 nimeksi muutettiin Sigurd
  • 1922 nimeksi muutettiin Sverre.
  • 1927 Sverre myytiin ahvenanmaalaiselle merikapteenille Arthur Lundqvistille
  • 1935 myyty ahvenanmaalaiselle Anselm Sundmanille
  • 1937 myyty Raumalle 100 000 markalla; Jalmari Penttilä (T:mi John Nurminen) 8/10, Frans Ruohola 2/10
  • 1939 alus jäi sodan ajaksi Tanskaan
  • 1941 marraskuun seitsemäs alus haaksirikkoutui. Myrskyssä pohjoisella Itämerellä keulavantit katkesivat ja keulamasto kaatui. Kymmenen minuutin kuluttua isoprammi murtui keskeltä, sitten taittui isoraaka ja samassa  koko isomastokin romahti yli laidan. Alus ajelehti Lågskärin lähellä kivikkoon ja sai vuodon.  Miehistö siirtyi Lågskärin majakalta avuksi tulleeseen moottoriveneeseen ja Sverre upposi majakan pohjoispuolelle 60 metrin syvyyteen. Seuraavana päivänä majakalle saapui hinaaja Rauma, joka vei miehistön Maarianhaminaan ja sieltä matka jatkui Raumalle, missä meriselitys annettiin marraskuun 17. päivänä.
  • 1962 alusta etsittiin oletetulta uppoamispaikalta Merivartioston RV12:lla kaikuluotainta ja tutkaa apuna käyttäen. Nauhalle rekisteröitiin tumma möhkäle majakasta katsoen suunnassa P56 astetta I ja 1 mpk:n etäisyydellä. Veden syvyys kohdassa oli 54 metriä.
  • Kirjoituksia U:gin Sanomissa:
    • 10.04.1891 Laivan kauppoja. Parkki Aalto.
    • 18.10.1913 Raumalainen parkkilaiva "Aalto" joutunut Uuteenkaupunkiin hätäsatamaan
    • 10.02.1968 Pohjola Matti: Uusikaupunkilaisesta parkistako museolaiva?
  • Lähteet:
    • Jussila Niilo: Uudenkaupungin laivat Uusikaupunki 1987. Uudenkaupungin Kirjapaino Oy. ISBN 951-99912-9-8
    • Jussila Niilo: Merenkulkijoita ja laivanvarustajia Uudestakaupungista. Uudenkaupungin Kirjapaino Oy 1984. ISBN 951-99551-4-3
    • Klemelä Marja: Pro gradu -tutkielma Helmikuu 1991. Uudenkaupungin kauppalaivasto ja merenkulku vuosina 1856-1887.
    • Putta Jalo: Maailman merillä. Muistelmia merikatkoistani vuosina 1901-1921. Länsi-Suomen Kirjapaino Oy Rauma 1963.

    • Kelosto Kerttu: Rauman viimeiset purjelaivat. Raumalaisen purjelaivaston historiaa Tuomo Varhon muistiinpanojen pohjalta. Oy Länsi-Suomi Rauma 1987. ISBN 951-99869-2-8
    • Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001 ISBN 951-26645-4-8 (sivut 526-527)

    • Karttunen Ilkka, Pietikäinen Matti, Suopanki Marja-Liisa: Uljaksen vanavedessä. John Nurmisen Säätiö. ISBN 952-9745-24-9

         26.12.2006