Vakkasuomalaisia purjealuksia ja laivanvarustajia   http://www.wakkanet.fi/~karij    


 Parkkilaiva Elna (Kosack)

Kuva: U:gin museo

  • 1880 Raumalla rakennusmestari Emmanuel Urnbergin johdolla rakennettu kuunariparkki joka myöhemmin muutettiin parkiksi.
  • 217 nrt, pituus 36,29
  • 1890 raumalaiskauppias Paul Isak Salmen myi aluksen raumalaiselle J.W. Söderlundille 30 000 markan hintaan
  • 1892 se lähti Raumalta puutavaralastissa marraskuun 20. päivänä. Samalla matkalla Kosack tosin koki joitakin vastoinkäymisiä: Kattegatissa laiva törmäsi yhteen englantilaisen höyrylaivan kanssa ja joutui Göteborgiin korjattavaksi. Aluksen päällikkönä toimi uusikaupunkilainen merikapteeni C. Ahlsvik.
  • 1898 ajoi karille Isokarin lähettyvillä. Pääsi irti kun osa painolastista oli heitetty mereen ja kykeni päällikkönsä merikapteeni P. Berglundin johdolla purjehtimaan Uuteenkaupunkiin korjattavaksi
  • 1902 Laivan nimi oli ennen "Kosack". Laiva ajoi tanskalaisen majakkalaivan kanssa sumussa yhteen ja pakeni paikalta, jolloin myös laivan nimilaudat vaihdettiin ja laivasta tuli "Elna". Myöhemmin Raumalla alus muutettiin varovaisuus syistä parkkilaivaksi.
  • 1905 aluksessa oli hetken omistajana myös John Nurminen
  • 1905 myytiin Uuteenkaupunkiin.
  • Kuva: U:gin museo
  • Varustajana mm. Knut Wallin,   J.K. Ahlsten ja myöhemmin J.A. Malén.
  • Aluksen uusikaupunkilaisia päälliköitä:
    • Frans Söderlund
    • K.S. Ahlsvik
    • J.G. Sillsten
    • M.A. Grönqvist
    • V.A. Lindfors
    • A.W. Barck
  • 1917 alus siirtyi Uudenkaupungin Laiva Oy:n omistukseen
  • 1925 elokuun 19 haaksirikko Itämerellä Hiidenmaan korkeudella laivan ollessa matkalla Kotkasta Tanskaan. Alla lainaus Kaiku Varjosen kirjasta, Meren ja Jumalan armoilla:
    • Kohtalokkaalle matkalleen parkkilaiva Elna lähti 15. elokuuta 1925. Alkumatka meni melko mukavasti, mutta tilanne alkoi käydä vaikeaksi; 19. elokuuta oltiin pohjoisella Itämerellä Hiidenmaan korkeudella, luoteistuuli kiihtyi 5-6 bf:iin, siis sivumyötäinen (oikealta). Purjehdittiin kilpaa erään ahvenanmaalaisen 4-mastoisen kaljaasin kanssa. Elna oli luonnollisesti kallistunut vasemmalle ja kansilasti (ohutta lautaa) kastui pahasti painopisteen siirtyessä vasemmalle. Oli vähennettävä purjeita, mutta Elnan kallistuma pysyi uhkaavan suurena.

    • Kello 20.30 havaittiin, että Elna oli saanut vuodon, lastiruumassa oli paljon vettä, mutta aluksen kallistumasta johtuen ei vettä voitu pumpuilla nostaa. Oletettiin, että turvonnut ruumalasti mursi reunakannen, josta vuoto suureni. Osa kansilastia heitettiin mereen ja kaikki purjeet "pärjättiin". Purjehdittiin pelkillä mastoilla ja kilpapurjehtija häipyi näkyvistä.

    • Täydellinen haaksirikko oli ilmeinen, mikä koski vastuuntuntoiseen päällikköön kovasti. Perämies Leinon toimesta käännettiin alus vasemmalle halssille siinä toivossa, että kova tuuli työntäisi Elnan pystyyn, mutta yritys oli turha. Sitten kuului komento: "Riki yli". Se kävi nopeasti, osa "taljareepeistä" ehdittiin katkaista ennen kuin ne itse katkesivat'. Samanaikaisesti kun takila kaatui, kallistui laivakin vasemmalle, siis tuuleen, aivan 90' ja viimeinenkin kansilasti vieri mereen.

    • Laivan kaatuessa irtosi pelastusvene skanssin katolta ja putosi mereen alassuin ja niin kauaksi, ettei sitä voitu tavoittaa. Väestö pääsi siirtymään pitkin aluksen kylkeä mereen vierineen kansilastin päälle. Lautakasa pysyi koossa puolisen tuntia takilan köysistön sitoessa sitä alusta vasten. Kansilastin päällä ollut pikkuvene (ruuhi) oli siirtynyt lautojen mukana, sieltä miehet saivat turvapaikan, tosin kehnon sellaisen.

    • Vanhan kokeneen Jaakko Saarisen neuvokkuudella tehtiin laudoista lautta, jonka varaan ruuhi nostettiin ja sidottiin lujasti kiinni, köyttä kun oli vaikka millä mitalla. Pieneen veneeseen sulloutuneina ja lautoja airoina käyttäen pääsivät kahdeksan miestä ja yksi nainen hylkyä ympäröivästä sotkusta avoveteen. Laiva kääntyi ylösalaisin, köli päin taivasta.

    • Ruuhessa ei ollut edes sankoa tai auskaria, vaan vesi oli tyhjennettävä sydvesteillä ja muilla hatuilla, mitä kullakin sattui olemaan. Kuitenkin kaikki pysyivät veneessä, jopa hengissäkin. Kun aamu valkeni, huomattiin että heidän varsinainen pelastusveneensä makasi kumollaan parin sadan metrin päässä.

    • Tuuli osoitti hiukan laantumisen merkkejä, joten pyrittiin pelastusveneen luo ja päästiinkin aikaa myöten. Pelastusvene saatiin pystyyn kahden uimarin toimin ja veneessä olevin varustein se saatiin aikanaan tyhjäksi. Iltapäivällä siirryttiin pelastusveneeseen, jolloin eläminen näytti pikkasen valoisammalta. Olihan pelastusveneessä sentään makeaa vettäkin, mitä oli eniten kaivattu.
    • Muutaman tunnin kuluttua sattui saksalainen höyrylaiva Amisia tulemaan pohjoisesta, huomasi hädänalaiset, pelasti heidät ja vei Holtenauhun Saksaan. Täältä parkkilaiva Elnan viimeinen väestö matkusti 23.8 Kielin kautta junalla Stettiniin ja edelleen Ariadnella Helsinkiin.

    • Kuunariparkki Kosackin - parkkilaiva Elnan retket olivat päättyneet kestettyään 45 vuotta.

    • Alus hinattiin Visbyyn Gotlantiin, missä jäi hylyksi.
  • Kirjoituksia U:gin Sanomissa:
    • 04.05.1905 Laivakauppa. Merikapt. J.K. Ahlsten, J.A. Malén ym. osti Raumalta Kuunari Elnan
    • 19.10.1909 Parkkilaiva Elna vaarallisella matkalla.
    • 10.03.1917 Laivahuutokauppa 21.03.1917 Elna (Kosack) rak. 1880
    • 09.09.1920 Parkkilaiva Elnan haaksirikkoutunut Ahvenanmaan saaristossa.
    • 12.03.1921 Elnan haaksirikko (Ahvenanmerellä)
    • 29.12.1921 Parkkilaiva Elna myrskyn kourissa Atlantilla. laiva saanut vuodon.
    • 25.08.1925 Haaksirikko. Kokonaan menetetty Uudenkaupungin Laiva Oy:n parkkilaiva Elna Gotlannin itäpuolella.
    • 01.09.1925 Parkki Elnan haaksirikko Itämerellä.
    • 12.11.1977 MIJ: Vanha ankkuri löytyi Lyökistä (parkki Elna?)
  • Lähteet:
    • Varjonen Kaiku: Meren ja Jumalan armoilla Uudenkaupungin viimeiset purjelaivat 1914-1942 Uudenkaupungin Kirjapaino Oy. Uusikaupunki 1976
    • Jussila Niilo: Uudenkaupungin laivat Uusikaupunki 1987. Uudenkaupungin Kirjapaino Oy. ISBN 951-99912-9-8
    • Jussila Niilo: Merenkulkijoita ja laivanvarustajia Uudestakaupungista. Uudenkaupungin Kirjapaino Oy 1984. ISBN 951-99551-4-3
    • Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001 ISBN 951-26645-4-8
    • Karttunen Ilkka, Pietikäinen Matti, Suopanki Marja-Liisa: Uljaksen vanavedessä. John Nurmisen Säätiö. ISBN 952-9745-24-9

         26.12.2006