Vakkasuomalaisia purjealuksia ja laivanvarustajia   http://www.wakkanet.fi/~karij    


 Kuunariparkki Leo

Kuva: U:gin museo

  • 1894 Lokalahden Varanpään Ruokkarissa rakennettu.
  • 225 nrt. pituus 37,8 m ja leveys 8,17 m.
  • Pykmestarina pyhämaalainen Juho Sotka
  • Alunperin aluksen rakennutti Ulrik Salmisen ja David Mattsonin kokoama yhtymä, mutta osakkaat riitaantuivat ennen kuin alus oli valmis ja se myytiin keskeneräisenä Uuteenkaupunkiin. Aluksen nimeksi piti tulla Sovinto. Alus rikattiin Lyökissä.
  • Varustajana J.A. Malén ja hänen äitinsä Lovisa Malén sekä uusikaupunkilaisia laivanvarustajia.
  • Nimi tuli varustajan samana vuonna syntyneen pojan nimen mukaan.
  • 1896 aluksen päälliköksi tulee Karl Fredrik Söderlund
  • 1906 kapteeni K.F. Söderlund hukkuu myrskyssä Helsingörin edustalla (asiasta on kirjoitettu Riitta Ampujan teoksessa: Kapteeni kirjoittaa laivaltaan. v. 2000)
  • 1906 päällikkönä K.V. Lindgren
  • 1915 päällikkönä J.K. Leino
  • Kuva: U:gin museo
  • 1915 kesäkuun 22 saksalainen sukellusvene upotti aluksen Atlantilla Fär-saarista kaakkoon ja hinasi miehistön maihin. Alla kertomus tapahtumasta Kaiku Varjosen kirjasta:
    • Tarkoitus oli edetä Bergenin korkeudelle asti, jotta sieltä olisi voitu purjehtia suoraan länteen ja Shetlannin saarten pohjoispuolitse Atlantille. Tuuli kääntyi kuitenkin vastaiseksi ja purjehdussuunta oli muutettava eteläisemmäksi, jolloin laiva olisi päässyt menemään Shetlannin saarten ja Orkneyn välistä. Kesäkuun 22 päivän keskipäivähavaintojen mukaan tehty sijaintipaikan määritys osoitti, että laiva oli silloin 45 mpk etäisyydellä Färsaaresta kaakkoon.
    • Pian tämän jälkeen tuli itäkaakosta lipuen saksalainen sukellusvene, joka lopulta pysähtyi n. 50 metrin etäisyydelle Leosta. Sukellusveneen komentotornissa seisonut upseeri huusi, että purjelaiva on jätettävä 15 minuutin kuluessa. Ehtimättä ottaa edes henkilökohtaista omaisuuttaan Leon miehet kiireesti laskivat pelastusveneen veteen ja sitten soutivat sukellusveneen kyljelle. Kapteenilla oli mukana laivapäiväkirja, ei muuta. Heidät määrättiin soutamaan vähän etäämmälle, minkä jälkeen sukellusvene ampui torpedon. Samassa kuului kumea räjähdys.
    • Uusikaupunkilainen hyväkuntoinen, siro kuunariparkki Leo upposi nopeasti keula edellä. Upotuksen jälkeen sukellusvene vielä hinasi pelastusvenettä, kunnes Skotlannin rannikko häämötti keulanpuolella. Sitten kun miehet olivat soutaneet jonkin aikaa, tuli vastaan tanskalainen matkustajalaiva Gullfors, joka oli matkalla Leithistä Reykjavikiin.
    • Tanskalaiset pelastivat haaksirikkoiset, jotka myöhemmin siirrettiin merellä tavattuun englantilaiseen kalastusalukseen Fouracoon. Tämä vei miehet Shetlannin saarille Lerwickiin. Täältä Norjan konsuli toimitti suomalaiset Leithiin, mistä matka jatkui Neweastleen. Leon tuhosta tiedon saatuaan varustamo järjesti miehistölle matkan Ranskaan. Siellä St. Nazairessa olivat parhaillaan uusikaupunkilainen fregatti Port Patrick ja parkki Woodburn, joihin tarvittiin väkeä. Kokki meni parkkilaiva Woodburniin, muut Port Patrickiin. Kapteeni Leino matkusti kotiinsa ja saapui Raumalle 19. heinäkuuta.
    • Näin kapteeni Janne Malén oli menettänyt yhden parhaista laivoistaan.
  • Kirjoitus U:gin Sanomissa:
    • 26.06.1915 Saksalaiset upottaneet uusikaupunkilaisen laiwan Shetlannin saarten luona
    • 27.07.1915 Kun kuunarilaiva Leo upotettiin. Kapt. J.R. Leinon kertomus
  • Lähteet:
    • Varjonen Kaiku: Meren ja Jumalan armoilla Uudenkaupungin viimeiset purjelaivat 1914-1942 Uudenkaupungin Kirjapaino Oy. Uusikaupunki 1976
    • Jussila Niilo: Uudenkaupungin laivat Uusikaupunki 1987. Uudenkaupungin Kirjapaino Oy. ISBN 951-99912-9-8
    • Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen vuosikirja 1999-2000 (Riitta Ampuja, Kapteeni kirjoittaa laivaltaan...) ; Newprint Uusikaupunki
    • Paasio Veikko: Lokalahden historia; U:gin kaupunki 1986

    • Paasio Veikko: Uudenkaupungin maalaiskunnan historia

    • Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001 ISBN 951-26645-4-8

          05.01.2005