Vakkasuomalaisia purjealuksia ja laivanvarustajia   http://www.wakkanet.fi/~karij    

 Kauppias ja maanviljelysneuvos Alfred Kordelin (1868-1917)

Alfred Kordelin

 Koulusivistystä vaille jäänyt raumalainen nuorukainen kohosi parissa vuosikymmenessä yhdeksi Suomen rikkaimmista miehistä. Hän rakennutti mm. Kultarannan ja omisti maata enemmän kuin kukaan muu yksityinen henkilö, omisti useita tehtaita ja purjelaivoja.
  • 1700-luvulla oli Raumalla elänyt tullivahtimestari Anders Korfvelin (s. 1774), joka kuitenkin oli, jossakin vaiheessa muuttanut sukunimensä Cordeliniksi. Kyseinen pojanpojanpoika Fredrik Vilhelm (Alfredin isä) päätti kuitenkin käyttää sukunimenään Kordelinia, eikä Cordelinia niin kuin hänen isänsä ja velipuolensa käyttivät. Fredrik Vilhelm Kordelin oli ammatiltaan merimies ja oli naimisissa neljä kertaa. Ollessaan toista kertaa naimisissa, tällä kertaa raumalaisen Amalia Lindelofin (s. 1831) kanssa, Fredrik Kordelinille syntyi kaikkiaan kuusi lasta (Frans Fredrik, Karl, Johan (myöh. Valtonen), Amalia, Alfred ja Frans Viktor).
  • 1868 syntyi Alfred.
  • Nuoren Alfred Kordelinin lapsuus kului varsin puutteellisissa oloissa Raumalla Joki-Grannin talossa joen rannassa, Pyhä-Ristin kirkkoa vastapäätä. Hänen äitinsä kuoli syöpään pojan ollessa vasta nelivuotias ja erilaiset äitipuolet alkoivat pitää talossa komentoa, koska isä oli myös merillä. Kordelin kävi ensin kaksi vuotta alakansakoulua ja lähti sitten veljiensä tavoin rahan keruuseen maailmalle. Kymmenvuotias Alfred Kordelin lyöttäytyi sokean rihkamakauppiaan Sokki-Palmrothin matkaan ja talutteli tätä pitkin Länsi-Suomea. Sokki-Palmrothilta saatu oppi jäikin ainoaksi kauppakouluksi, jonka Alfred Kordelin sai ennen kuin ryhtyi pitämään omaa kauppapuotiaan Raumalla. Ennen puodin avaamista Alfred Kordelin ehti kuitenkin tutustua merimiehen ammattiin tekemällä pari matkaa Saksaan. Merillä hän ei seilannut sen pitempään ja maissa isä määräsi hänen puusepän oppiin.
  • 1887 Alfred Kordelinin kauppapuoti avasi ovensa Raumalla Sokki-Palmrotilta saamalla alkupääomalla.
  • 1894 hän hankki ensimmäisen laivansa kuunari Freden
  • 1897 Kordelin siirsi liiketoimintansa Hämeenlinnaan ostamalla kaksi sekatavaraliikettä.
  • 1899 Kordelin osti Tampereelta sekatavara- ja kangasliikkeen ja myös muutti sinne.
  • Vuosisadan vaihteessa hän osti erilaisia liikkeitä mm. Porista, Käkisalmesta, Heinolasta, Viipurista, Lahdesta, Haapamäeltä ja Iisalmesta.
  • 1903 hänen omistukseensa siirtyi tamperelainen O.Y. Suomen Trikootehdas A.B. sekä Tampereen Sateensuoja  Keppitehdas Oy.
  • 1907 hän oli perustamassa Rauman Laivanvarustaja-yhtiötä, joka osti Gabriel Granlund & Co:n pakkohuutokaupasta 3 fregattia:Imperator Aleksander II, Finland ja Sylfid.
  • 1911 Alfred osti veljeltään merimies Frans Viktor Kordelinilta parkkilaiva Helmen, mutta vain kaksi kuukautta tämän jälkeen Kordelin myi aluksensa edelleen
  • 1917 Rauman Laivanvarustaja-yhtiön laivat siirtyivät kokonaan hänen omistukseensa. Vain pari kuukautta tämän jälkeen laivat siirtyivät uuden yhtiön, Oy Tonnage Ab:n, nimiin. Uudessa yhtiössä Alfred Kordelinilla oli valtaosa osakkeista nimissään. Muita osakkaita olivat varatuomari Risto Ryti Helsingistä (joka toimi Alfredin lainopillisena neuvonantajana) ja merikapteeni Frans Wilhelm Laine.
  • 1917 hän osti rautaisen parkkilaiva Iranin ja kuunari Nimrodin
  • 1917 hän osti ruotsalaisilta Reposaaren Höyrysaha Oy:n
  • Alfred Kordelin oli myös Suomen suurin yksityinen maanomistaja. Hänellä oli hallussaan Mommilan ja Jokioisten kartanot, ja maanviljelystä tuli Mommilassa hänen keskeinen työkenttänsä.
  • 1906 maanviljelysneuvos Kordelin osti huutokaupassa Naantalin Luonnonmaan saarelta 2 tilaa, ja rakennutti arkkitehti Lars Sonckin suunnitteleman kesäasunnon, Kultarannan, joka nykyään palvelee tasavallan presidentin kesäasuntona.
  • Kultaranta
  • 7. marraskuuta 1917 Alfred tapettiin Mommilan kartanon lähellä, jossa venäläinen matruusi surmasi hänet. Alfred oli testamentissa määrännyt että hänet haudataan Mommilaan kirkkoon, mutta siitä luovuttiin ja hänet haudattiin Raumalle rakennettavaan Kordelinin siunauskappeliin.
  • Yksinäisenä elänyt Alfred Kordelin määräsi testamentissaan huomattavan osan omaisuudestaan suomalaisen kulttuurirahaston peruspääomaksi.
  • Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto jakoi 1998 9,3 miljoonaa markkaa apurahoja ja palkintoja tieteelle, kirjallisuudelle, taiteelle ja kansansivistystyölle.
  • Lisätietoa
  • Lähteet:
    • Fredr. J. Lindström: Alfred Kordelin, Elämänkerrallinen kuvaus (v.1923)
    • Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Newprint Oy 2001 ISBN 951-26645-4-8
    • Rauman Merimuseoyhdistys: Brassip piukka 3; West Point Oy Rauma 1995, ISBN 951-96645-0-7

               29.10.2003