• Perustajana oli I.R. Isaksson

• 1891 hän sai lainaa Senaatilta 200 000 markkaa  telakan rakentamisen aloittamiseksi.

• 1892 keisarillinen senaatti vahvisti Uudenkaupungin Telakka ja Konepaja Osakeyhtiön säännöt

• Yhtiön hallitukseen valittiin äänestyksellä:

  • insinööri August Montin

  • raatimies Gustaf Ellmén

  • tirehtööri J.A. Zachariassen

  • raatimies Karl Söderblom

  • kapteeni I.R. Isaksson

  • kauppias Gabriel Rivell (varalla)

  • konsuli Erik Savon (varalla)

  • konsuli Robert Hartman (varalla)

• 1893 telakan ensimmäinen korjauslaiva joka nostettiin ylös oli parkkilaiva Muisto.

• 1897 telakka meni konkurssiin.

• 1900 telakan osti konkurssipesältä helsinkiläinen yhtiö, jossa oli mukana kauppaneuvos Lars krogius, kapteeni Hans Dahlberg ja insinööri Hugo Lindfors.

• Yhtiö ei kuitenkaan aloittanut telakassa mitään töitä.

• 1916 helsinkiläinen yhtiö Ab Maskinfabrik Herkules Oy osti sen ja alkoi kunnostaa sitä telakka ja konepaja toimintaa varten

• 1917 johtajaksi tuli John Henricson.

• 1918 toiminta oli täydessä käynnissä. Konepajassa tehtiin mm. rautasorveja.

• 1920 Henricson kuolee ja johtajaksi tulee insinööri Birger Sjöman.

• 1921 telakka ajautuu konkurssiin.

• 1922 Uudenkaupungin Laiva Oy ostaa telakan 550 000 mk:lla ja toimitusjohtajaksi tuli J.A. Malén.

• 1924 Malén kuoli ja toimitusjohtajaksi tuli merikapteeni Juho Saarinen.

• 1926 telakan johtokunta tarjosi telakkaa valtiolle ostettavaksi perustettavan valtion suurtelakan paikaksi. Ministereitä kävi tutustumassa telakkaan.

• 1931 fregatti Oldenburg otettiin kunnostettavaksi koululaiva Suomen Joutseneksi liian alhaisella hinnalla ja tämä vei Uudenkaupungin Laiva Oy:n ja Telakan lopulliseen kriisiin ja konkurssiin 1932.

• 1933 telakka ja  Warma, Eläköön sekä Wellamo siirtyivät Gustaf Eriksonin omistukseen.

• 1934 -36 korjattavana oli mm. Herzogin Cecilie, Winterhude, Moshulu, Penang, Ponape

• 1936 nimeksi uudenkaupungin Telakka ja Konepaja Oy

• Sodan aikana telakka toimi Turun laivastoaseman alaisena korjaustelakkana.

• Sodan jälkeen kunnostettiin telakan tiloja ja rakennettiin Uranus-kerrostalot ja ryhdyttiin tekemään sotakorvaus aluksia kolmessa vuorossa. Suomen oli tehtävä sotakorvaus aluksia yhteensä 365 155 rekisteri tonnin edestä, kun esim. 1929-1938 oli koko suomessa tehty aluksia vain 23 248 rekisteritonnilla.

• 1947 toimitusjohtajaksi Edgar Erikson (Gustafin poika)

• 1971 telakan levyhalli paloi maan tasalle

• 1973 Eriksonin suku myy telakan Rauma-Repolalle

• Lähteet:

  • Illoinen Eva: Slipi, Uudenkaupungin telakan vaiheita 75 vuoden aikana
  • Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen vuosikirja 2001-2002; Newprint Uusikaupunki
  • Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen vuosikirja 2002-2003; Newprint Uusikaupunki

        29.10.2003