7 viikkoa 7 viikkoa 7 viikkoa
7 viikkoa
3 / 2002

Opiskelu Ruotsissa

Kun lukion viimeinen vuosi pyörähtää käyntiin, on monen abin vaikea valita jatko- opiskelupaikkaansa. Monellekaan ei tule mieleen, että ulkomaillakin voisi opiskella. Suomesta lähtee joka vuosi esimerkiksi Ruotsiin yli tuhat opiskelijaa. Ruotsi voi opiskelumaana olla varteenotettava vaihtoehto.

Ruotsissa opiskelu edellyttää hyvän kielitaidon lisäksi myös oma-aloitteisuutta sekä sopeutumista naapurimaan railakkaaseenkin opiskeluelämään. Odotettavissa on myös kulttuuritörmäys. Vaikka maat sijaitsevatkin maantieteellisesti lähellä toisiaan, ovat muun muassa kulttuuriset erot todella suuria ja heti näkyviä. Ruotsalaiset ovat maailman parhaiten pukeutuvinta kansaa ja käyttävät rahaa vaateisiinsa todella paljon. Suomalaiset sitä vastoin pistävät eurooppalaisista vähiten rahaa vaateisiin.

Ruotsalainen kulttuuri on monikulttuurisuuden takia muuttunut todella paljon. Tällä hetkellä joka viidennen ruotsalaisen joko toinen tai molemmat vanhemmista ovat maahanmuuttajia. Esimerkiksi muslimeja maassa asuu 400 000. Ruotsalaiset radioasemat soittavat hyvin paljon englanninkielistä musiikkia, ja joka kadunkulmasta löytyy etnisiä pikaruokapaikkoja tai Burger King. Kaupungeissa alueelliset erot ovat todella suuret. Yleensä ruotsalaiset asuvat paremmissa ja maahanmuuttajat jopa ghetoiksi kutsutuissa lähiöissä.

Suomalaisilla on periaatteessa samat oikeudet kuin ruotsalaisilla opiskella Ruotsissa. Ruotsalainen korkea-asteen oppilaitos edellyttää opiskelijoiltaan yleiset vaatimukset (grundläggande behörighet) sekä joillekin ohjelmille erityiset vaatimukset (särskild behörighet). Joihinkin erityisiin vaatimuksiin täytyy sellaisten suomalaisten, jotka ovat lukeneet ruotsia toisena kielenä suorittaa TISUS -koe tai Opetushallituksen yleisen kielitutkinnon taso viisi. TISUS -koe maksaa noin 1200 kruunua eli suunnilleen 127 euroa ja Opetushallituksen koe noin 119 euroa. Suomalaiselta edellytetään kotimaisen korkeakoulun kelpoisuutta sekä vähintään viisi kurssia ruotsia (lukion pakolliset kurssit).

Jos haluaa lukea opettajaksi, kieliä, lääkäriksi tai eläinlääkäriksi, eivät suomenkielisen lukion ruotsin kurssit riitä, vaan ruotsi on suoritettava ylioppilaskirjoituksissa äidinkielen tasoisena. Kurssin voi myös lukea Ruotsissa Komvux-aikuisoppilaitoksessa tai suorittaa testin "ruotsia ulkomaalaisille opiskelijoille" (svenska för utländska studenter). Korkeakoulukokeen (högskoleprovet) tehtyään yleisen korkeakoulukelpoisuuden saa myös henkilö, joka on täyttänyt 25 vuotta ja ollut neljä edeltävää vuotta koko- tai puolipäivätyössä sekä täyttää ruotsin ja englannin kielten taitovaatimukset.

Korkea-asteen opintoihin haetaan joko todistusten tai korkeakoulukokeen perusteella. Vain noin 35-40 prosenttia otetaan sisään kokeen perusteella. Todistuksen perusteella lasketaan ylioppilastodistuksen sekä lukion päättötodistuksen keskiarvo. Se muutetaan Ruotsin asteikkoon 2,5-5. Koevalinnassa hakijan pitää täyttää ohjelman valintakriteerit. Tässä valintaryhmässä voi myös saada pisteitä vähintään viiden vuoden koko- tai puolipäivätyöstä. Kokeeseen osallistuminen maksaa noin 32 euroa. Kokeeseen osallistuttaessa on ruotsin kielen taidon oltava erinomainen. Högskoleprovet on jaettu viiteen osa-alueeseen, joissa testataan muun muassa matemaattisia kykyjä, kirjallista ilmaisutaitoa, loogista ajattelukykyä ja englannin kielen taitoa.

Haku koulutusohjelmiin tapahtuu usein yhteishaulla VHS:n (Verket för högskoleservice) kautta. Useaan tiedekuntaan esimerkiksi Tukholmassa haetaan suoraan oppilaitoksen kautta. Opiskelut voi alkaa joko syys- tai kevätkaudella. Yhteishaun viimeinen hakupäivä on keväällä huhtikuun 15. päivä ja syksyllä 15. lokakuuta.

Ruotsin kouluissa hyvänä puolena on maksuttomuus, sillä naapurissamme peruskoulu, lukio ja korkea-asteen opinnot rahoitetaan julkisesti. Valtion julkiset koulut eivät peri lukukausimaksua. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on pakollinen, mutta se on vain noin 14 euroa lukukaudessa. Opiskelijakortti, joka oikeuttaa alennuksiin ja myös terveydenhoitopalveluihin, maksaa noin 5 euroa. Lisäksi opiskelijan on kuuluttava myös osakuntaan, jonka jäsenmaksu on noin 22 euroa. Ruotsalaisilla oppilaitoksilla on hyvin toimivat kirjastot, mutta myös omaa tenttimateriaalia on varauduttava ostamaan. Ruotsissa eläminen on ylipäätänsä vähän halvempaa kuin täällä.

Ulkomailla opiskeleville suomalaisille voidaan myöntää opintotukea, jos opinnot johtavat tutkinnon suorittamiseen valtiollisessa tai virallisesti hyväksytyissä oppilaitoksissa tai liittyvät Suomessa suoritettavaan tutkintoon. Opintojen täytyy kestää vähintään 120 opintoviikkoa, jotta tukea myönnettäisiin. Opintolainaa voi hakea Kelasta. Apurahoja voi hakea sekä Ruotsista että Suomesta. Muun muassa Pohjola-Norden, NorFA sekä ruotsalainen Svenska Institutet ovat yhdistyksiä, joilta voi hakea avustuksia, jos opiskelee esimerkiksi kansanopistossa (folkhögskolan).

Suosituimmat korkeakoulukaupungit ovat Upsala, Tukholma, Göteborg, Malmö ja Lund. Näihin opiskelemaan pääseminen on ehdottomasti vaikeampaa kuin pienemmille paikkakunnille. Ruotsin ja Suomen yksi ero on, että Suomessa 100 000 asukkaan kaupunkeja on vain kuusi. Ruotsissa niitä sitä vastoin on 13. Sellaisellekin henkilölle, joka haluaa opiskella keskisuurissa kaupungeissa, on Ruotsi opiskelumaana hyvä valinta.

Petja Kouhia