Kokonaisluku m on jaollinen kokonaisluvulla n silloin, kun m saadaan n:stä jollain kokonaisluvulla k kertomalla eli kun on voimassa
m = k·n
Tämä jaollisuus ilmaistaan myös sanomalla n:n olevan m:n tekijä.
  Huomaa, ettei jaollisuudessa tarvita jakolaskua – piisaa kertolasku.  (Kertolaskun standardinmukainen merkki on Suomessa “·”, ei suinkaan mikään rasti “×”, “x”-kirjain tai tähtönen “*”; pistekertomerkin otti käyttöön jo filosofi ja matemaatikko G. W. Leibniz 1600-luvulla.)

  Yksiköiksi sanotaan 1:n eli kertolaskun säön tekijöitä; kokonaisluvuista niitä löytyy vain 1 ja –1.

  Niinpä on 28 jaollinen 4:llä (eli 4 on 28:n tekijä), koska pitää paikkansa yhtälö
28 = 7·4.
Samaten on 0 jaollinen 3:lla (3 on 0:n tekijä), koska
0 = 0·3,
ja 15 jaollinen –5:llä (elikkä –5 on 15:n tekijä), koska
15 = –3·(–5).

  Yksiköt ovat kaikkien tekijöinä.

  Jaollisuutta ei ole pakko tarkastella aina tavallisten kokonaislukujen puitteissa, vaan käsite on samanlaisena olemassa missä hyvänsä vaihdannaisessa renkaassa (jolloin yllä olevan määritelmän kolme “kokonaisluku”-sanaa korvataan “renkaan alkiolla”).
  Esim. reaalilukukertoimisten polynomien renkaassa R[x] on x²–1 jaollinen x+1:llä, koska
x²–1 = (x–1)·(x+1).
Tässä renkaassa on äärettömän monta yksikköä, nimittäin kaikki nollasta eroavat x:ttömät eli vakiopolynomit.
  Ns. GAUSSin kokonaislukujen renkaassa Z[i] on neljä yksikköä ±1 ja ±i; renkaan luku 2+0i eli 2 on siellä jaollinen 1+i:llä, sillä
2 = 1²–i² = (1–i)·(1+i).
Kaikkien neliökuntien päälahkojen kaikki yksiköt täältä!
Jaollisuus:  vir. jaguvus, saks. Teilbarkeit, ruots. delbarhet, ven. делúмость, kr. διαιρετóτητα, engl. divisibility, ransk. divisibilité, kiin. 可除性 [kěchúxìng]
Rationaalisiin kokonaislukuihin
Algebrallisiin kokonaislukuihin
Gaussin kokonaislukuihin
Dyadisiin kokonaislukuihin