Pahikkala-nimi juontaa juurensa Mynämäen Pahikkalan kylän
Pahikkalan talosta. Allekirjoittaneella on tämä sukunimi, koska isäni
oli talosta kotoisin.
Mynämäen Pahikkalasta ovat vanhimmat kirjalliset tiedot 1500-luvun alusta.
Niilo ja Pekka Heikinpoika myivät tilan 1530.3.15
tuomiokapitulin kaniikin Antti Jaakonpojan
veljen lapsille. Tätä ennen oli tila ollut kolme vuotta autiona. Sitten oli tila
1536.5.30 päivätyllä lahjakirjalla annettu
palkkioksi Antti-kaniikille, joka oli 1526 ollut Eerik Flemingin seuralaisena diplomaattisissa
tehtävissä Moskovassa. Tila sai lahjoituksena rälssioikeuden, ja oli sittemmin
Pyheen kartanon Maunu Niilonpojan omistuksessa. Maunu luovutti tilan
Kustaa Vaasalle velan
suorituksena. Sitten joutui Pahikkala
Juhana III:n lahjana
1577.1.1 hänen aviottomalle tyttärelleen
Sofia von Gyllenhielmille ja sen
jälkeen tämän pojalle Jaakko de la Gardielle
eli Laiska-Jaakolle. [PERÄLÄ
VÄINÖ: Mynämäki 12601960.
Turku (1963).]
Erikoinen Pahikkala-nimi esiintyy talon nimenä myös Keski-Pohjanmaalla
Kalajoen pitäjässä. Tästäkin talosta on dokumentteja jo
1500-luvulta. Kalajoen Pahikkala sijaitsee Kalajoen suussa olevassa
Pohjankylässä, joka yhdessä vastarannalla olevan Etelänkylän
kanssa on pitäjän vanhin, syntynyt viimeistään 1300-luvulla [HUURRE
& VIRRANKOSKI & VILKUNA: Suur-Kalajoen
historia I. Kokkola (2. painos 1988).]
Vaikuttaa kummalliselta, että kahdella kaukana toisistaan olevalla paikkakunnalla on
samannimiset ikivanhat, esihistorialliset talot.
Arvoituksen ratkaisu löytyi vasta 2004-vuonna KALEVI
WIIKIN Suomalaisten juuret kirjasta (Jyväskylä 2004), jossa
selvitetään mm. Keski-Pohjanmaan asutushistoriaa. Sen mukaan on tälle
alueelle tullut uudisasutusta Lounais-Suomesta, Etelä-Pohjanmaalta, Hämeestä
ja Ruotsista 1100-luvulta alkaen. Kalajoen vakinainen asutus on syntynyt
1200- tai 1300-luvulla. Lounaissuomalaiset tulijat olivat Vakka-Suomesta ja
Ala-Satakunnasta. Vielä nykyäänkin on Keski-ja Pohjois-Pohjanmaan murteissa
selviä lounaissuomalaisia piirteitä (esim. lyhy(vä) ‘lyhyt’,
ohu(va) ‘ohut’) ja lounaissuomalaisia sanojakin
(turvas, kois,
vahe, rauma). On siis hyvin ilmeistä, että Kalajoen Pahikkalan
talon on perustanut joku Mynämäen Pahikkalan poika, ehkä jo 1200-luvulla, koska
Pahikkala oli joen suusta lukien neljäs talo. Mynämäen Pahikkaloilla onkin
ollut perimätietona, että joskus "sata tai kaksi sataa vuotta" takaperin on
Pahikkalasta muuttanut joku Pohjanmaalle. Ajoitus vain on ollut pielessä!
Kun Kalajoen Pahikkala on viimeistään 1300-luvulta, täytyy
Mynämäen emätalon olla huomattavasti vanhempi. Pahikkalan kylästä
onkin löytynyt komea musta kivikirves ja kylässä on pienellä
Pappistenmäellä muinaishautoja. Johtuukohan mäen nimi em. Antti-papista?
Mäen juurelta lähtee pieni Pappistenoja, joka laskee Laajokeen.
