J. Pahikkala
2005.9.3

“Forttumi-ilmiö”

eli

kuinka ruotsin kieli painaa vieläkin suomen kieltä


Fortum-yhtiön nimi on melko uusi, otettu käyttöön kaiketi silloin, kun entinen Neste Oy yhdistyi tiettyjen sähköyhtiöiden kanssa Fortum-energiayhtiöksi (nyttemmin on Neste taas lohjennut itsenäiseksi öljy-yhtiöksi).

Hiukan ihmetyttää, kun Fortum-nimen kuulee melkein aina lausuttavan [forttum], siis kahdella t:llä, vaikka se kirjoitetaan vain yhdellä t:llä.  Se, että nimi vaikuttaa ulkomaalaiselta, ei automaattisesti merkitse, että t:n pitäisi lausuttaessa kahdentua. 

Tämmöiseen lausumistapaan ei ainakaan Suomessa pitäisi olla mitään syytä. Fortum-sana on ilmeisesti latinaa taikka keinotekoisesti johdettu latinasta.  Jos nimi olisi lausuttava latinalaisittain (niin kuin muinaiset roomalaiset lausuisivat), se kuuluisi [fortum], siis yksinkertaisella t-äänteellä.  Jos nimen taas katsotaan olevan suomea (yhtiö on suomalainen), se tulisi lausua niin kuin se kirjoitetaan elikkä tällöinkin [fortum].¹

Mutta lausutaanhan samaan tapaan myös esimerkiksi Baltia [balttia] tai [palttia], Argentiina [argenttiina] tai [arkenttiina], karanteeni [karantteeni] ja spontaani [sponttaani] – eikö lausumistapa siis ole aivan suomen kielen mukainen?

Tässä onkin asian ydin:  lausumistapa ei ole suomen kielen mukainen.  Ei missään suomen oikeinkirjoitusta ja ääntämistä koskevassa ohjeessa tai selvityksessä mainita, että kyseisen laatuiset t-tapaukset lausutaan kahdella t:llä.  Lausumistapa on siis periaatteessa väärä, ja se voidaankin helposti jäljittää ruotsin kieleen.  Yksi saman ilmiön piiriin kuuluva lisäesimerkki olisi vielä uusi, lähinnä englannista suomeen omaksuttu lainasana data, jonka moni lausuu [daatta] eli erityisen vahvasti ruotsilta kuulostavalla tavalla – englannissa ei lausuta sinne päinkään.  Ja kun monella suomalaisella urheiluselostajalla on taipumus sanoa nimi Tampere United säännöllisesti [tampere junaittid], niin ei se ainakaan englannista johdu, sillä united-sana tulisi sanakirjojen mukaan lausua yhdellä t:llä

Ilmiö on todellakin peräisin ruotsin kielestä.  Se on laajempi kuin ensi kuulemalta luulisi, eikä se koske vain t:tä vaan myös k:ta, p:tä, s:ää ja f:ää.  Pari esimerkkiä kustakin:  Balkan [balkkan], arkeologi [arkkeologi]; Kööpenhamina [kööppenhamina], olympia [olymppia]; Caesar [keessar], kalsium [kalssium]; delfiini [delffiini], taifuuni [taiffuuni].  Ruotsin ruotsissa on vastaavissa tapauksissa noin 1½-kertainen kerake, mikä on osa laajempaa ruotsin kielen ilmiötä (vrt. esim. ruotsin verbit hälsa, läsa), Suomen ruotsissa jopa kaksinkertainen kerake.  Suomen sivistyneistö on alun perin ruotsista omaksunut kyseisen kahdentamistavan.  Se on nykysuomessa yhä vallalla, eli Ruotsin valta painaa yhä Suomea.  Poikkeuksia sentään kuulee joskus – esimerkiksi jokunen harva radion uutistenlukija lausuu [fortum] ja [baltia].

Kahdentamisilmiö on sikäli haitallinen, että se monimutkaistaa suomen yksinkertaista ja selvää oikeinkirjoitusjärjestelmää.  Ovathan ilmiössä kirjoitustapa ja lausuminen ristiriidassa keskenään.  Jompaa kumpaa tulisi ehkä muuttaa yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi.  Aikoinaan onkin hieman menty tähän suuntaan; siitä ovat näytteenä sellaisten sanaparien kuin poliittinen, politiikka nykyiset kirjoitusasut suomessa (ruotsalainen ääntämys ≈ [puliittisk], [pulitiik]).  «Nykysuomen sanakirja» kirjoittaa tunnetun sienen nimeksi kantarellin, mutta «Helsingin Sanomissa» nähtiin 2005.8.7 kanttarelli

On mielenkiintoista havaita kahdentuvien kerakkeiden t, k, p, s, f olevan tarkalleen samat kuin suomen lounaismurteissa sananrajalla kahdentuvat kerakkeet, siis semmoisissa tapauksissa kuin näissä murteissa lausutaan otat tämä, otak kaik, otap pois, otas säkki, otaf fati.  Muut kerakkeet eivät lounaismurteissa kahdennu sananrajalla – sanotaan esim. ota nämä – päin vastoin kuin suomen muilla murrealueilla.  "Forttumi-ilmiö" on kuitenkin levinnyt koko Suomeen.  Ja onpa se nähtävästi mukautunut suomen astevaihteluunkin, mitä todistaa radiosta kuultu lause “[tämä oli rusalkan laulu kuulle oopperasta rusalkka]”.


¹ Fortum-yhtiön oman kannan mukaan, joka on varmistettu Kielitoimiston nimistönhuollosta, nimi olisi lausuttava [fortum].