Algebran   kunta1 (vir. korpus, ransk. le corps, saks. der Körper, ruots. en kropp, tansk. et legeme, engl. field, ven. пόле, kr. σώμα, kiin. 域 [yù]) on jonkin sellaisen alkiojoukon muodostamajärjestelmä, että sen sisällä voidaan suorittaa neljää samanlaista peruslaskutoimitusta kuin tavallisilla luvuillakin.  Oleellista on yhteen- ja kertolaskun lakien voimassaolo, esim. osittelulain
a(b+c) = ab+ac     a, b, c
Kunnassa on täten neutraalialkio eli säkö   yhteenlaskussa (nolla-alkio "0") ja kertolaskussa (ykkösalkio "1").   Säkö ei vaikuta laskutoimituksen tulokseen (0+a = a,   samoin   1·a = a).
  Kunnalta vaaditaan enemmän ominaisuuksia kuin renkaalta, joten kunta on erikoistyyppinen rengas.
 Tunnetuin kunta on rationaalilukujen (eli kokonais-  ja murtolukujen) kunta Q, ja toinen olisi reaalilukujen (lukusuoran kaikkien lukujen) kunta R.   Nämä Q ja R ovat ns. lukukuntia, joka yleensä tarkoittaa kompleksilukujen kuntaan C sisältyvää kuntaa.
 Erilaisia kuntia on lukematon määrä – semmoinenkin, joka käsittää vain kaksi alkiota (siis "0" ja "1").  Jos kunnan alkioitten määrä on äärellinen, se on aina alkuluvun kokonainen potenssi (esim. 26 eli 64).  Tällöin puhutaan Galois-kunnasta.  Galois-kuntia sovelletaan mm. koodausteoriassa.
  GELFANDin-TORNHEIMin lause (ote gradusta)
  Kunnassa on aina yksi tai useampi arvotus eli itseisarvon   (muistathan:   |–6| = 6)   kaltainen kuvaus eli funktio.
  Galois-kunnassa ei ole muuta kuin yksi ainoa arvotus (triviaaliarvotus) ja sekin on arvoiltaan niin köyhä, että siellä on muiden paitsi nolla-alkion “arvo” aina 1. Tästä johtuen ovat Galois-kunnan kaikki alkiot kokonaisia; kaikista jakolaskuistakin on siis tulos aina kokonainen!
  Kunnan ainoat ihanteet ovat muuten kunta itse ja nollaihanne (sisältää vain nolla-alkion).
1Kunta on tuhansia vuosia vanha sana, joka esiintyy enemmän tai vähemmän muuntuneena useimmissa kaukaisimmissakin suomalais-ugrilaisissa sukukielissämme (esim. unkarin had tarkoittaa mm. ‘joukkoa’ ja ‘perhettä’).   Eräitten tutkijoitten mukaan se oli myös kantauralissa eli uralilaisessa kantakielessä (ks. esim. RÉDEI KÁROLY [toim.]: »Uralisches etymologisches Wörterbuch«. Budapest 1986–).