Vahdon esihistoriallisesta asutuksesta todistavat rauniot Kierikkalan Kolovuoressa.   Kivikautisia asuinpaikkoja on pitäjässä useita.  Rautakaudella lienee koko “Ruskonjoen” laakso Raisiosta Vahdolle muodostanut yhden laajan muinaispitäjän.

Keskiajalla ovat olleet olemassa ainakin Askaisten, Auvaisten, Kierikkalan ja Vahtolan kylät.

Vahto kuului 1464-vuonna Ruskon pitäjään, mutta muodosti oman verokunnan.   Tämäkin todistaa "Ruskon Korven", joksi Vahtoa tällöin myös kutsuttiin, olleen jo keskiajalla varsin asuttua seutua.   Nykyisistä 17 kylästä oli 1560-vuoden maakirjojen mukaan olemassa 15 kylää.   Sen jälkeen ovat syntyneet Lavamäen ja Sysimäen kylät.

Vahto kuului keskiajalla hallinnollisesti Ruskon osana Turun linnaläänin Maskun kihlakuntaan ja oikeudellisesti Pohjois-Suomen laamannikunnan Maskun kihlakuntaan ja Pöytyän käräjäkuntaan.   Käräjät eli paikallisella kielellä keräjät pidettiin tavallisesti Raisiossa, Turussa tai Prunkkalassa, mutta tietävätpä aikakirjat niitä pidetyn 1460 Ruskon Korven Kierikkalassakin.   Pöytyän ja Ruskon miesten kesken istuttiin silloin oikeutta Kierikkalan käräjäkivillä (jotka on 1900-luvulla korjattu pois paikoiltaan).   Riitajuttu koski vahtolaista Sääksyn tilaa, joka oli 1337 luovutettu viljeltäväksi Turun tuomiokapitulin papille Elavukselle, joka puolestaan oli 1340 lahjoittanut sen Turun Tuomiokirkolle.   Tuomiokirkon taloudenhoitaja, herra Suupaltti, syytti muuatta Ragvald Silvastinpoikaa siitä, että tämä oli "vastoin lakia ja oikeutta" tehnyt Sääksyssä heinää ja ajanut metsästä hirsiä taloonsa.  

Uuden ajan alussa 1500-luvulla lakasi Ruskon hallintopitäjä semmoisenaan olemasta.   Nykyinen Rusko liitettiin neljännyskuntana Maarian hallintopitäjään, ja Korpi eli nykyinen Vahto, jossa tuolloin oli 40 taloa, yhdistettiin Pöytyän Pahoran neljännyskuntaan.

1724 muutettiin Vahto Pöytyän käräjäkunnasta Maskun käräjäkuntaan eli nimismiespitäjään, johon kuului ennestään Maskun lisäksi Nousiainen.   1830 siirrettiin Vahdon kylät hallinnollisestikin Pöytyän pitäjästä samaan aikaan kuin Ruskon kylät Maarian pitäjästä Maskun hallintopitäjään eli maakirjapitäjään.

Vahdon kunta aloitti toimintansa 1865 kunnallishallinnosta maalla annetun keisarillisen asetuksen mukaisesti 1870-luvulla.   Ensimmäinen kansakoulu perustettiin 1891, jolloin kouluikäisiä oli 100 oppilasta ja kunnan asukasluku 750 henkeä.   Ensimmäinen kunnanvaltuuston kokous pidettiin 1919-helmikuun 4. päivänä.



Myllykylän Turkan tekemä Vahdon historiateos