J. Pahikkalan kirjoituksia matematiikasta

Lisensiaattityö
“Some formulae for multiplying and inverting ideals”. – «Annales Universitatis Turkuensis»  № 183. Turku (1982).
Ihanteillakin voidaan suorittaa "kertolaskua" ja ihanteella voi olla "käänteisihanne".
(Koko tarinan osittainen referaatti PlanetMath’issa Prüfer ring;   eräs kokoomateos Non-Noetherian Commutative Ring Theory viittaa todistamiini teoreemoihin 24-siv.)
Lehtiartikkeli
“Kokonaislukuja, jotka eivät ole rationaalisia”. – «Funktio»-lehti   № 1 (1985).
Käsitellään algebrallisia kokonaislukuja.
Lukujonot  A100639, A100678, A100686, A111002, A135319 ja A146984.
Suomalainen sijoitusmerkintä maailman paras!
Miksei kahden negatiivisen tulo ole negatiivinen?
Sini noudattaa ihmeellistä “muistikaavaa”
sin(a+b)sin(a–b) = sin²a–sin²b
(helppo todistaa sinin yhteen- ja vähennyslaskukaavoilla).   Vastaavaa kaavaa noudattaa hyperbolinen sini (lat. sinus hyperbolicus) sinh x  ja ns. identtinen funktio, koska on tunnetusti aina voimassa
(a+b)(a–b) = a²–b².
Muita noin käyttäytyviä funktioita ei ole olemassa, mitä ei ole kovin vaikeata todistaa.
Tehtävä:   Vesimelonissa oli 99 % vettä, mutta kun se oli ollut kovassa auringonpaisteessa päivän, oli vesipitoisuus laskenut 98 %:iin.  Kuinka monta prosenttia oli melonin vedestä haihtunut ilmaan?   (Vastaus on yli 50 %.)
Y.o.kokelaitten ohjeita
Väärät todistukset
Hauskat jutut   Vitsit
Fråga Lund om matematik
Kokonaislukujonojen rekisteri
Calstatela
Bibl. du Centre des Math. et Informatique
Matemaattiset yhtälöt
Encyclopedia of Mathematics
Matematiikan sanakirja
Monikielinen sanakirja
Matematiikan sanasto
The Mathematical Atlas
Rahan arvo
Alkutekijöinti, Diophantoksen yhtälöt!
Hyvä laskin
350 ppm
Merkkikoodeja
CronoMath
Kuuluisia käyriä
Mat. merkintöjen alkuperä
Suomen koordinaattipalvelu
Fermat’n suuren lauseen todistus (hiukan popularisoitu)
Alkuluvuista ja Riemannin hypoteesista
Eräs kaoottinen liike
Kaksosparadoksi
Fraktaalit (määr.)
Nopea ja hidas solitoni (kumpikaan ei muutu eikä tuhoudu)
Aalloke-johdatus
Valepallo
Valepallon meridiaanit ovat traktriks-käyriä.   Traktriksen piirtää pieni kappale vedettäessä sitä tasaisella permannolla narusta, kun vetäjä kulkee suoraviivaisesti (ks.).