J. Pahikkala
                                                       
                                                            

«TUULI»

Suomen verbien taivutus ja syntaksi

1. KÄYTÖN YLEISPIIRTEET.

Ohjelman avulla voidaan tutkia ja harjoitella suomen verbien taivutusmuotoja.   Ohjelma toimii suomen lisäksi mm. ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi, viroksi, unkariksi ja englanniksi, joten se on käyttökelpoinen paitsi oman maamme kouluissa myös ulkomaalaisopetuksessa sekä ulkomaisten yliopistojen suomenopetuksessa.   TUULI on hyvä itseopiskeluväline lukioiden vaihto-oppilaillekin.

Ohjelmalle annetun verbin muotoja voi ensinnäkin ryhmittäin selailla läpi.   Muotoryhmiä on 24 ja niillä on jokaisella oma sivunumeronsa.   Selailtaessa voi finiittimuodot halutessaan varustaa eri liitepartikkeleilla ja persoonapronomineilla.

Muotojen opettelu tapahtuu tietysti luonnollisimmin keskittymällä yhteen muotoryhmään kerrallaan.   Haluttuun ryhmään pääsee heti verbin syötön jälkeen sivunumeron avulla.  Ohjelma ilmoittaa tarpeelliset näppäilyvaihtoehdot asiaankuuluvissa kohdissa (huutomerkin kera).  Harjoittelutilan saa aina, kun näkyy “e!”, ja siitä pääsee tarkistustilaan painamalla kerran ENTER-näppäintä.

TUULI-ohjelman ehkä tärkeimpänä käyttömuotona on peruskoulun ja lukion kannalta kuitenkin kuulustelutila (k!).   Se toimii vuorovaikutteisesti “opetuskeskustelun” tapaan kysyen käyttäjältä satunnaisen verbinmuodon kaikki oleelliset muotopiirteet, kategoriat, ja ilmoittaa myös oikeat vastaukset.   Kuulustelutilassa on eri vaikeustasoja.


2. OHJELMAN OMINAISUUKSIA.

Ohjelmalle on ominaista joustavuus.   Ei haittaa, vaikkei heti painaisikaan oikeata näppäintä tai vaikka syöttäisi jonkin mahdottoman verbin perusmuodon.   Valitun verbin ollessa sisällä voidaan täysin vapaasti liikkua verbin muotoryhmästä toiseen numeronäppäimin.   Numeroidut sivut muodostavat eräänlaisen rungon, josta on poikettavissa välillä mm.

Harjoiteltavan verbin vaihto toiseksi käy missä kohtaa hyvänsä painettaessa ensin ENTER-näppäintä.   Käytettäessä verbin vaihtamiseen TAB-näppäintä jatkuu ohjelma automaattisesti entisellä sivulla, jolloin voi uudellakin verbillä jatkaa tietyn muotoryhmän harjoittelua.

Toinen piirre on, että ohjelma antaa käyttäjälleen aina aikaa rauhassa ajatella kulloistakin muotoryhmää.   Ryhmän nimen tultua näkyviin voi ensin miettiä mielessään muotoja tai vaikkapa kirjoitella niitä paperille.   Seuraava näppäinpainallus tuottaa muodot (tai vie harjoitustilaan, jos painetaan "e").

Kolmantena on yleispätevyys:   TUULI pystyy generoimaan virheettömästi finiitti- ja nominaalimuodot (yhteensä n. 282 kpl.) jokaisesta suomen monipersoonaisesta verbistä, joka esiintyy «Nykysuomen sanakirjassa» sekä lisäksi määrättömästä joukosta muitakin verbejä (vaikkapa sillata, raveta, järjestelmällistytellä, örveltää, zimbabwelaistua).   Kaikki harvinaiset ja vanhahtavatkin teonsanat käyvät (esim. sueta, vilvetä, peljätä, aterioita).   Jos perusmuoto on yhteinen kahden eri verbin paradigmalle, kuten tapauksissa keritä, tavata, isota, toeta, niin asiasta tulee ilmoitus ja toinenkin paradigma on saatavissa syöttämällä sen perusmuodoksi *keritä jne.   Vastaavasti on yhden verbin taipuessa kahtalaisesti (kuten tietää, aueta, kimmota).   Murteellisia ja slangiverbejä ei TUULI ole suunniteltu käsittelemään eikä vajaasti taipuvia verbejä kuten tuta ja raketa (poikkeuksena kuitenkin seh-verbi, jonka kaikki kaksi muotoa saadaan!).

Oikeiden muotojen tuottamisen ehdottomana edellytyksenä TUULI-ohjelmassa on, että syötteeksi annettu verbin perusmuoto on oikea. (Koskei ohjelmaan ole varastoituna suomen koko verbistöä, toiminta nojautuu verbin perusmuodon rakennepiirteisiin, eikä ohjelma siis pysty olemaan ottamatta vastaan perusmuotoa “muistuttavia” syötteitä: esim. syötetty pulla “taipuisi” niin kuin tulla.)  Ohjelman virheettömään toimintaan kuuluu mm. sekin, että se tunnistaa sellaiset aktiivissa takaääntiöiset verbit, jotka passiivissa ovat etuääntiöisiä.   Tunnetuin tämmöinen on virkkaa-verbi (“Minä virkoin”, mutta “Mitä virketään?”).


3. MUOTO- JA LAUSEOPPIA.

Teonsanan perusmuoto (I infinitiivin latiivi, joka syötteeksi on annettu) on näkyvissä koko ajan.   Verbin olemisen astevaihtelun alainen ilmoittaa A-kirjain vasemmalla.  Loppukahdennus, joka on puhutussa kielessä tärkeä,osoitetaan aina asianomaisissa muodoissa ()-merkillä.   Harjoittelutilassa vaaditaan loppukahdennuksen oppiminen myös käyttäjältä.

TUULI-ohjelma pyrkii lisäksi antamaan opiskelijalle käsityksen suomen liitejärjestelmästä.   Liitepartikkeleita saadaan mukaan verbinmuotoihin näppäimistön alimmalta riviltä (z, x, c, v, b, n, m), ja niistä näkyy selvä muistutus ruudun alaosassa oikealla; esim. “(·pa/pä)”.   Tämä koskee erityisesti kysymysmuotoja, joita tulee z- ja x-näppäimillä (jälkimmäinen antaa paitsi varsinaisen kysyvän ko/kö-liitteen myös epäröivän han/hän-lisän).   Liitteet kohottavat kustakin verbistä syntyvien muotojen yhteismäärän ohjelmassa 1064:ään.   Harjoittelutilassakin pitää ottaa huomioon mahdollinen liite.

Mikäli verbi voi toimia apuverbinä, kuten koettaa, niin sen rektio (koettakaa teh, mutta käväisee tekemässä, estyimme tekemästä, pystyisin tekemään jne.) on saatavissa r-näppäimellä (1- à 18-sivujen jälkeen).

TUULI tuottaa joka verbistä finiittimuodot ryhmittäin eri persoonissa ja passiivissa, niin ikään kielteisinä.   Nominaalimuodot saadaan nekin ryhmittäin niiden kaikissa mahdollisissa aktiivin ja passiivin sijoissa sekä niiden sovellutuksina eräitä lauseenvastikkeita (finaali-, temporaali- ja partisiippirakenteet).   III ja IV infinitiivin käytöstä on esimerkkilauseita.   Partisiippien vertailuasteista näytetään ainoastaan nominatiivisijat.

Kysymys- ja käskymuotoinen verbi sekä liitteet vaikuttavat suomen lauseen sanajärjestykseen.   Ohjelma opettaa senkin ilmaisten subjektin paikan kaikentyyppisissä lauseissa (kun painetaan SHIFT ja samanaikaisesti z, x, ..., m tai “;”).   Liitteen oleminen subjektissa nähdään esimerkinomaisesti.


Ohjelman käyttöön perehtyy vaivatta.   Joka kohdassa on riittävästi opastusta ja ohjeistoon on helppo palata.   Käsityksen ohjelman mahdollisuuksista saa parhaiten itse kokeilemalla, eikä tätä esittelyäkään ole välttämätöntä lukea.   TUULI voisi kuulua jokaisen koulun vakiovarusteisiin, sillä se antaa vankan pohjan verbien hallinnalle.


Ohjelman käynnistys tapahtuu TUULI-nimellä.   Ohjelmasta poistutaan ESC-näppäimellä tai antamalla pyydetyksi verbiksi “esc”.
Tämän sivun alkuun