Kunnan alkio a on kokonainen, jos v(a) on korkeintaan yksi aina, kun v on tämän kunnan epäarkhimedinen arvotus.   Esim.
    v3(75) = 1/3,
    v5(75) = 1/25,
    vp(75) = 1   kaikilla muilla alkuluvuilla p
  Niinpä rationaalilukujen kunnan Q alkio (luku) 75 on kokonainen (kokonaisluku siis!) juuri sen takia, että
    vp(75) 1
olipa vp mikä hyvänsä p-adinen arvotus.   Vaikka kyllähän jokainen muutenkin ymmärtäisi 75:ttä pitää kokonaislukuna ...
  Galois-kunnissa on vain kokonaisia alkioita   –   jos yrittää “murtaa” kunnan jonkin kokonaisen alkion, saa aina tulokseksi jonkun muun (joskus saman) kokonaisen alkion!
  Entäpä, mitkä eivät sitten ole kokonaisia vaan “murtoalkioita”, murtolukuja?   Ne ovat edellä mainittujen vastakohtia eli alkioita b joilla vähintään yksi arvotus v ylittää 1:n.   Esim. Q:ssa on tavallaan yksinkertaisin epäkokonainen luku ½ eli puoli, koska   v2(½) = 2 > 1   (kaikki muut epäarkhimediset arvotukset vp täyttävät ehdon   vp(½) = 1).