
Kangasalan Urkutehdas Op 430 vuodelta 1936
Koneisto pneumaattinen
I sormio C-a3
Bordone 16`(J.A.Z), Principal 8´(J.A.Z), Flauto 8´, Corno camoscio 8´,
Ottava 4`, Quinta & Ottava 2 ²/3 ´ 2´
II sormio C-a3-a4
Quintadena 8´, Salicionale 8`, Principale minore 4`(J.A.Z),
Faluto armonico 2`(J.A.Z), Falutino 1`, Sesquialtera 2f, Clarinetto 8´, Tremolo
III sormio C-a3
Principale italiano 8´, Corno notte 8´, Voce celeste 2f 8´(J.A.Z),
Flauto ottaviante 4´(J.A.Z), Ottava 2´(J.A.Z), Mixtura 4-5f 2´, Tromba amabile 8´,
Eufonia 4´, Tremolo
Jalkio C-f 1
Subbasso 16`(J.A.Z), Bordone 16´siirto, Flauto basso 8`, Ottava 4´(J.A.Z),
Fagotto 16´, Tromba 8´siirto
Yhdisteet
II-I 8´, III-I 8´, III-II 8´, I-P 8´, II-P 8´, III-P 8´, I 4´, II-I 4´, III-I 4´, II-I 16´, II 4´,
III-P 4´, Suppressione III sormio, Tutti, Kombinaatiot yksi ja kaksi jaettuna yleispaisuttimelle ja
avaajalle toisen ja kolmannen sormion paisutuskaapissa.

Pyhärannan kirkon ensimmäiset urut valmistuivat v.1909 maailmankuululta saksalaiselta urkutehtaalta E.F. Walcker & C:o Ludwigsburgista (Eberhard Friedrich Walcker s.1794, k.1872). Uruissa oli kaksi sormiota ja jalkio. Dispositio eli äänikertavalikoima sisälsi 16 äänikertaa. Urkujen koneisto oli pneumaattinen eli ilmavälitteinen. Urkufasadi eli julkisivu rakennettiin Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaisesti.
Pyhärannan seurakunta osti Rauman Pyhän Ristin kirkosta toisen varsinaisen konserttiurkujen pneumaattisen urkukoneiston, joka oli Pyhärantaan asennettuna soittokunnossa vuonna 1966. Uruissa on kolme sormioita ja jalkio. Dispositio sisältää äänikertoja yhteensä 25, joista neljä on kieliäänikertoja. Urut oli rakentanut Rauman kirkkoon Kangasalan Urkutehdas vuonna 1936. Urkukoneisto on kuitenkin yhdistelmä Rauman kirkossa v. 1891 valmistuneista uusikaupunkilaisen urkujenrakentajan J.A. Zachariaksenin entisistä uruista (Jens Alexander Zachariassen s.24.5.1839 Broager, Tanska, k.14.6.1902 Uusikaupunki). Entinen Stenbäckin julkisivu säilyi sellaisenaan, vaikka uusille suuremmille uruille tehtiin tilaa poistamalla muutama penkkirivi parvelta. Entinen julkisivu säilytettiin sellaisenaan ja kummallekin sivulle tehtiin levitys puusäleikköä käyttäen, muutoin entiset osat romutettiin. Kanttori (harmonien rakentaja) Tauno Sihvonen oli rakentanut osasta entisiä urkuja kotiurut kanttorilaan. Siitä, mitä urkukoneistolle on jatkossa tapahtunut, ei ole tietoa.
|